SDP:n Riitta Mäkinen: lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi on tehty paljon, mutta työtä tulee jatkaa määrätietoisesti

Tiedote 16.2.2022

Sdp:n kansanedustaja Riitta Mäkinen kiitteli tänään eduskunnassa käsiteltyä lapsiasiainvaltuutetun kertomusta kattavasta, näkemyksellisestä ja ajatuksia herättävästä kokonaiskuvan luomisesta ja perustelluista jatkotoimenpide-ehdotuksista.

• On äärimmäisen tärkeää, että saamme tämän läpileikkaavan kertomuksen käsittelyymme juuri nyt. Se tarjoaa meille paljon tietoa konkreettisessa ja kokoavassa muodossa ja mikä tärkeää, myös toimenpide-ehdotuksia, toteaa Mäkinen.

Mäkinen huomauttaa, että pääministeri Sanna Marinin johdolla on kuluvalla kaudella tehty paljon lasten ja nuorten hyvinvointia tukevia uudistuksia ja investointeja niin korona-aikana kuin jo sitä aikaisemmin.

• Heti hallituskauden alussa palautimme kaikille lapsille tasa-arvoisen subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja käynnistimme kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun sekä lisäsimme koulutuksen resursseja. Koulutuksellista tasa-arvoisuutta edistävä oppivelvollisuusiän pidentäminen ei olisi voinut toteutua osuvampana ajankohtana – ilman historiallista uudistusta koulupudokkuus olisi luultavasti nyt nähtyä korkeampi.

• On huomionarvoista, että olemme säätäneet myös asteittain kiristyvän henkilöstömitoituksen lastensuojeluun. Mielestäni on erittäin tärkeää, että hoitotakuu koskettaa myös mielenterveyspalveluja, sillä vain sen kautta voimme varmistaa, että kaikki apua ja tukea tarvitsevat lapset ja nuoret pääsevät niiden piiriin.

Mäkinen kuitenkin huomauttaa, että kuten lapsiasiainvaltuutetun kertomuksestakin käy ilmi, on paljon vielä tehtävää. Kertomuksen keskeisimmät huolenaiheet koskevat korona-ajan vaikutusta lapsiin, mielenterveyden ongelmia, lastensuojelun kriisiytynyttä tilannetta sekä koulutuksen resursseja. 

• Kun puhumme perusoikeuksista, on tärkeää, että lainsäädäntö on selkeää. Kertomuksessa nostetaan esille tarve uudistaa lastensuojelulakia kokonaisvaltaisesti. Valtuutettua lainaten se toisi ”selkeyttä lähes 30 kertaa muutettuun ja repaleiseen lakiin, jonka noudattaminen ja ymmärtäminen on jo asiantuntijoillekin vaikeaa”.  Mielestäni tähän tulee puuttua.

Mäkinen huomauttaa, että vaikka uudistuksen toteutuminen jäisikin tuleville vuosille, on tämä asia, joka vaatii lähempää tarkastelua jo nyt.

• Lapsen edun ensisijaisuuden ja lapsen oikeuksien toteutumista lastensuojelussa on vahvistettava ja samalla turvattava lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun tavoitteiden toteutuminen. Tämä edellyttää lasten ja nuorten aitoa kohtaamista ja kuulemista. Sen lisäksi meidän on entistä voimallisemmin puututtava juurisyihin ongelmien taustalla.

SDP:n Riitta Mäkinen: Hallituksen lisätalousarvio tuo tukea ja turvaa koronasta kärsineille aloille

Hallitus antoi vuoden 2022 ensimmäisen lisätalousarvioesityksen eduskunnalle torstaina 3. helmikuuta. Lisätalousarviolla katetaan koronakuluja ja turvataan hyvinvointialueiden käynnistämisen valmistelu.

– Hallituksen lisätalousarvio tuo tukea ja turvaa koronasta kärsineille aloille ja yrityksille, kulttuurialalle sekä liikunnalle ja urheilulle. Sulkemiskorvauksiin ja yritysten kustannustuen 6. kierrokseen varattu 200 miljoonaa euroa tulee todelliseen tarpeeseen, sanoo SDP:n kansanedustaja Riitta Mäkinen.

Liikunnan ja urheilun tapahtumien tukemiseen sekä ylimpien sarjojen toiminnan turvaamiseen ehdotetaan 5,5 miljoonan euron lisämäärärahaa.

– Koronan vaikutusten paikkaamisessa on kyse paitsi ihmisten toimeentulosta myös hyvinvoinnista. Korona on iskenyt kovaa etenkin lasten ja nuorten liikuntaan. Liikuntaan ja urheiluun on panostettava tänä vuonna entistä enemmän. Liikuntakipinää ei saa päästää sammumaan, Mäkinen kommentoi.

Opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotetaan yhteensä noin 28 miljoonan euron lisämäärärahaa kulttuuri- ja taidealalle maksettaviin koronatukiin. Taiteen edistämiskeskukselle ehdotetaan noin 34 miljoonan euron lisämäärärahaa taiteen ja kulttuurin alan yksinyrittäjille ja toiminimille kohdennettuihin tukiin.

– Taide ja kulttuuri tarvitsee nyt tukea. Hallituksen lisärahat tuovat helpotusta, mutta työtä riittää. On pidettävä huolta siitä, tuet kohdennetaan oikein ja että niillä pystytään aidosti helpottamaan ihmisten ja yritysten hätää, Mäkinen linjaa.

SDP:n Mäkinen: taloutta hoidettu hyvin, tulevaisuuteen luotaavaa politiikkaa tarvitaan

Tiedote 26.1.2022

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Riitta Mäkinen pitää talouden arviointineuvoston raporttia odotettuna ja kokonaistilanteen hyvin huomioon ottavana.

• On hyvä, että myös talouden arviointineuvosto tuo esiin sen tosiasian, että finanssipolitiikka on ollut oikein mitoitettua ja elvyttävä politiikka perusteltua vuosien 2020 ja 2021 aikana, kun koronakriisi on pyyhkäissyt läpi yhteiskuntamme. Näin on saatu talouden pyörät pidettyä pyörimässä ja ehkäisty työttömyyttä ja sitä myöden talouskriisin syvenemistä, toteaa Mäkinen.

Mäkinen huomauttaa kuitenkin, että arviointineuvoston samaan aikaan kritisoima kehystason nosto on mahdollistanut tarvittavan elvyttävän talouspolitiikan. Mäkinen muistuttaa samalla, että tämän vuoden talousnäkymät ovat myös yhä epävarmat.

• Se mistä lienemme kaikki yhtä mieltä, on julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydestä huolehtiminen ja tähän on syytä alkaa pian kiinnittää huomiota. Kuitenkin samalla tulee muistaa, että sopeutuksen tulee olla tarkoin harkittua. Kuten arviointineuvostokin huomauttaa, koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan tukien leikkaukset Suomessa 2010-luvun aikana ovat todennäköisesti haitanneet tki-toimintaa ja näin ollen talouskasvua ja tuottavuutta, huomauttaa Mäkinen.

Mäkisen mukaan parlamentaarisen työryhmän asettama tavoite ottaa käyttöön laajempi T&K-verotuki olisikin jatkossa perusteltu toimenpide. Samoin tulee huolehtia koulutuksen resursseista ja laadusta tulevaisuudessa.

• Ilahduttavaa on, että arviointineuvosto ensi kertaa nostaa esiin ilmastonmuutokseen liittyvät riskit. Ilmastonmuutosta on hillittävä kaikin mahdollisin keinoin, mikä vääjäämättä maksaa, mutta hyvin hoidettu vihreä siirtymä voi vähentää kustannuksia. Tämä kuitenkin edellyttää onnistuakseen myös julkisen sektorin investointeja.

Mäkinen nostaa myös esiin Suomen Pankin asiantuntijan Lauri Kajanojan blogin, joka mukaan Suomen kilpailukyky näyttäisi olevan jopa paranemassa aikavälillä 2019-22. Työn yksikkökustannukset nousivat palkankorotuksista huolimatta monia verrokkimaita vähemmän, koska myös tuottavuus on kohentunut.  

• Tähän on syytä olla tyytyväinen. On hienoa ja oikein että myös työntekijät saavat osansa tuottavuuden paranemisesta. Tällä linjalla on syytä jatkaa, jos pystymme koulutusta parantamalla ja TKI-panostuksia vauhdittamalla nostamaan tuottavuutta, voivat palkat myös jatkossa nousta ilman että kilpailukyky vaarantuu,  Mäkinen toteaa.  

SDP:n Mäkinen: väyläverkon investointiohjelmaesitys on Keski-Suomelle hyvä alku

Tiedote 26.1.2022

SDP:n jyväskyläläinen kansanedustaja Riitta Mäkinen tervehtii ilolla valtion väyläverkon investointiohjelmaesitystä, mutta toteaa sen vaativan myös jatkotyöstöä ennen kuin lopullisia päätöksiä investoinneista tehdään.

• Keski-Suomen hankkeita on tässä alustavassa, virkavalmisteluna tehdyssä esityksessä huomioitu kohtuullisesti ja mukana on useita pienempiä pääväylien parannushankkeita.

Esityksessä investointiohjelmaan on nostettu pääväylien parantamiseksi Keski-Suomen alueella VT4 Leivonmäen pohjoispuolella (12milj. euroa), VT4 Vestonmäen kohta (8 milj. euroa), VT4 Oravasaaren eritasoliittymä (5milj euroa). VT9 Jämsä-Korpilahti (16 milj. euroa) on sisällytetty pääväylien parantamisen ns. B-koriin, johon sisältyvät hankkeet edellyttävät vielä jatkosuunnittelua ennen hankkeiden toteuttamista.

Mäkinen muistuttaa kuitenkin, että varsinaiset päätökset rahoituksesta tehdään myöhemmin, ja niiden toteutumista on nyt edistettävä voimakkaasti.

Mäkinen on erittäin tyytyväinen siihen, että VT4 perusparannus Palokan kohdalla Jyväskylässä löytyy nyt vaikutuksiltaan parhaiden MAL-kaupunkiseutujen hankelistalta, johon se on nostettu mukaan. Hankkeen tavoitteena on valtatien 4 liikenteen sujuvuuden ja ennen kaikkea liikenneturvallisuuden parantaminen siten, etteivät autojonot ulotu ruuhka-aikanakaan Palokanorren liittymistä moottoritielle saakka.

• Palokan Orren kunnostusta on odotettu Jyväskylässä pitkään. Alueelle on kaavoitettu ja rakennettu niin paljon, ettei nykyinen liikennejärjestelmä yksinkertaisesti enää takaa sujuvaa ja turvallista kulkua. Hankkeen tärkeys ymmärretään viimeinkin ja sitä on edistettävä jatkotyösä niin, että toteutus voidaan käynnistää mahdollisimman pian, sanoo Mäkinen.

Lisätiedot:

Riitta Mäkinen

050-4302197

Riitta Mäkinen iloitsee: Eduskunnalta runsaasti joululahjoja Keski-Suomeen!

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Riitta Mäkinen on tyytyväinen eduskunnan päättämien budjetin lisäysten kohdentumiseen. Tänä vuonna Keski-Suomeen kohdentuu neljä merkittävää rahoitusta.

Valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa vaikuttava Mäkinen on erityisen iloinen panostuksista kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseen. Rahoitusta myönnettiin nyt Viitasaarelle Vt 4  -Petäjätie Isoahontien jalankulku- ja pyörätien rakentamiseen 500 000 euroa sekä Äänekoskelle, Mt 6456 Konginkankaalle, jalankulku ja pyörätien- Vt 4 suunnitteluun ja rakentamiseen niin ikään 500 000 euroa.

-Kevyenliikenteen liikenneturvallisuus tarvitsee lisäpanostuksia. Liikkumisen on oltava turvallista, jotta kävelyä ja pyöräilyä myös suosittaisiin entistä enemmän, huomauttaa Mäkinen.

– Olen iloinen myös pienemmän mittakaavan tiehankerahoista, jotka käyttäjien näkökulmasta ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeitä. Tällainen on esimerkiksi Mt 607 soratien kulutuskerroksen rakentaminen välille Petäjävesi-Korpilahti, jolle on myönnetty 60 000 euroa.

Lisäksi JAMK:n biotalouden yrityskiihdyttämö BioPaavolle Saarijärvelle kohdennettiin rahoitusta 150 000 euroa. Kiihdyttämö kehittää uusiin innovaatioihin perustuvaa biotalouden kestävää liiketoimintaa yhteistyössä alan toimijoiden, toimialakohtaisten osaamisen ekosysteemien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. 

– Keski-Suomi on biotalouden edelläkävijä ja tulevaisuuden potentiaalia on runsaasti. On hienoa, että tällaista biotalouden toimintaympäristöön liittyvää uuden liiketoiminnan syntymistä ja vahvistamista tuetaan, työ- ja elinkeinojaoston jäsen Mäkinen iloitsee. 

Lisätiedot

Riitta Mäkinen

050-430 2197

Riitta Mäkinen: Onnistunut puolustuspolitiikka vaatii yhteistyötä, laaja-alaisuutta ja pitkäjänteisyyttä

SDP:n kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Riitta Mäkinen kiitteli tänään puolustusselonteon palautekeskustelun puheenvuorossaan laajaa yksituumaisuutta, mikä on ollut nähtävissä puolustusselonteon laatimisen ja eduskuntakäsittelyn yhteydessä.

– Keskustelu puolustusselonteon käsittelyn yhteydessä on ollut laajaa ja hyvähenkistä. Tämä on tärkeää, kun kyse on puolustuspolitiikasta – ja varautumis- ja suorituskyvyn ylläpitämisestä vaativassa, alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Selonteolla on väistämättä myös oma ulkopoliittinen ulottuvuutensa, totesi Mäkinen.

Mäkinen muistutti puheenvuorossaan puolustuksen olevan yhteiskunnassamme laaja ja moniulotteinen käsite, jota sävyttää vahvasti tarve pitkäjänteisestä kehittämisestä. Puolustusselonteko ohjaa Suomen puolustuksen johdonmukaista kehittämistä aina vuosikymmenen loppuun päivittäen samalla linjaukset vastaamaan tämän päivän toimintaympäristön asettamia vaatimuksia.

– Pitkäjänteisyys luo ennustettavuutta, joka edelleen ylläpitää uskottavuutta, vakautta, kokonaisturvallisuutta sekä kansallista kriisinsietokykyä. Pitkäjänteisyys näkyy myös siinä, että, selonteossa ei keskitytä vain kolmen perinteisen puolustushaaran kehittämiseen, vaan puolustuskyvyn kehittämistä katsotaan laaja-alaisesti, nopea teknologinen kehitys ja uudet uhat huomioiden, huomauttaa Mäkinen. 

– Jatkossa on entistä vahvemmin otettava huomioon hybridivaikuttaminen, kyber-ja informaatioturvallisuus sekä avaruus-ulottuvuus, joiden kehittämistoimet ja riittävä resurssointi on välttämätöntä. 

Mäkinen pitää tärkeänä, että puolustusvoimien riittävät resurssit turvataan, henkilöstön työhyvinvointia tuetaan ja että kotimaisen puolustusteollisuuden merkitys huoltovarmuudelle tunnustetaan. – Laaja yksituumaisuus ja parlamentaarinen seuranta on tärkeää myös tulevilla kausilla paitsi ennustettavuuden, myös yli vaalikautisten resurssitarpeiden ja toiminnan kehittämistä koskevien linjausten takia. Kaikkien puolueiden sitoutuminen Suomen puolustuspolitiikkaa koskeviin perusratkaisuihin on edellytys sille, että puolustuskyvyn pitkäjänteinen kehittäminen voidaan varmistaa kulloisenkin hallituksen väristä riippumatta.

Avauspuhe maakuntavaltuustossa 3.12.2021

Arvoisat maakuntavaltuutetut ja läsnäolijat!

Niin siinä vain kävi, että pahentunut tautitilanne pakotti meitäkin muuttamaan alkuperäisiä suunnitelmiamme – ajatushan meillä pitää läsnäolokokous – mutta on ilo kuitenkin nähdä näin montaa teistä paikan päällä täällä Paviljongissa.

Olemme jo kokeneita etäyhteyden käyttäjiä ja tämä hybridikokous muistuttaa meitä oivallisella tavalla siitä, miten muuttuneessa maailmassa jo elämme ja osoittaa, millaisia mahdollisuuksia kehittyvä teknologia ja uusien taitojen omaksuminen meille tarjoaa – Asiat tulevat hoidetuksi ja päätökset tehtyä riippumatta fyysisestä sijainnistamme. On kuitenkin arvokasta, että voimme tänään käydä yhteistä keskustelua esityslistalla olevista merkittävän suurista päätösasioista myös kasvokkain. 

Keski-Suomen kotiseutulaulussa kiteytyy hienolla tavalla keskeinen osa keskisuomalaisuuden ja kollektiivisen identiteettimme ytimestä.

Kirkkaat, puhtaat järvet ja humisevat metsät ovat tarjonneet ja tarjoavat meille myös tulevaisuudessa vakaan perustan rakentaa uutta kasvua ja työtä, perustan vastata tulevaisuuden haasteisiin ja valjastaa rohkeasti maailman muutostekijöitä toimimaan maakuntamme elinvoiman ja asukkaiden hyväksi. 

Maailma on kuluneen kahden vuoden aikana muuttunut paljon ja joillakin sen osa-alueilla se on ollut käsittämättömän rajua.  Otetun digi- ja etätyöloikan myötä monta strategiaa on ehtinyt mennä jo uusiksi. Toisaalta taas esimerkiksi muuttoliikkeen osalta olemme nähneet – toivottavasti pysyväksikin tulevia – muutoksia ihmisten suhtautumisessa asuinympäristöönsä ja luontoon. Juuri nämä muutokset – digitalisaatio, etätyö ja mahdollisuus monipaikkaisuuteen vaikuttavat yhteiskuntaamme laajasti. Kriisin aikana myös kysymys ihmisten hyvinvoinnista ja sen ymmärtämisestä on laajemmassa merkityksessä korostunut. Yhteisöllisyys ja inhimillisen kanssakäymisen tarve on valtava. 

Muuttuva maailma on meille ennen kaikkea mahdollisuus, voimavara ja avain menestykseen, kunhan ohjaamme muutosta oikein ja olemme sille avoimia. Tämä on tänään hyväksyttävänä olevan strategian yksi kantavista lähtökohdista.

 Keski-Suomen kasvu ja menestys tulevaisuudessa pohjautuu ajatukseen, jossa ihminen, luonto ja talous elävät sopusoinnussa. Kun yhdistämme toisiinsa vankkaa osaamista, luovuutta, rohkeutta ja realismia sopivassa suhteessa, sekä riittävästi oikeudenmukaisuudentuntoa ja vastuunkantokykyä, meillä on käsissämme menestyksen avaimet. Voimme olla ylpeitä siitä, että me emme ole jääneet odottamaan, että asiat tapahtuvat, emmekä vain reagoi haasteisiin pakon edessä. Päinvastoin. Pitkän ja sinnikkään kehitystyön tuloksena voimme toimia dynaamisesti ja edetä harkituin askelin tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Konkreettisiksi teoiksi muutettuna edellä sanottu tarkoittaa maakunnan voimavarojen panostamista bio- ja kiertotalouteen, osaamiseen, etenevään digitalisaatioon ja innovaatiotoimintaan sekä terveyteen ja hyvinvointiin. Perinteinen teollisuutemme uudistuu jatkuvasti ja sitä muokkaavat myös tulevina vuosina tekoäly, robotiikka, kuin uudet materiaaliratkaisutkin. Olemme hyvin tärkeiden kysymysten äärellä, kun päätämme, kuinka toimeenpanemme niin Euroopan laajuista kuin kansallista lainsäädäntöä ja kohdennamme esimerkiksi Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta saatavia varoja. 

Hyvät valtuutetut, 

Talous on aidosti kestävää silloin, kun toiminta on sekä taloudellisesti tehokasta että ympäristöä säästävää. Luonnonvarojen käyttö on kestävää, kun luonnon monimuotoisuus säilyy ja ihmiset toimivat luonnon sietokykyä kunnioittaen.

Keski-Suomi on yhteisönä kestävä, kun hyvinvointi jakautuu tasaisesti.

Keskisuomalainen identiteetti on kestävää, kun se lujittaa vuorovaikutusta, suvaitsevaisuutta ja kumppanuutta.

Tähän viimeiseen virkkeeseen haluaisin kiinnittää erityistä huomiota. Nimittäin on niin, että vaikka strategia olisi kuinka hyvä, ei se toteudu ilman yhteistyötä, yhteisymmärrystä, suvaitsevaisuutta, avointa vuorovaikutusta ja kumppanuutta. Tämän onnistumisessa on meillä tässä salissa erityinen roolimme. Emme ole, eikä meidän aina tule olla jokaisesta asiasta samaa mieltä, mutta siitä varmasti olemme, että haluamme olla rakentamassa menestyvää, kasvavaa ja hyvinvoivaa Keski-Suomea. 

Viimeisten kahden vuoden aikana globaali pandemia on pitänyt meitä enemmän tai vähemmän tiiviisti otteessaan, tuonut epävarmuutta ja turvattomuuden tunnettakin elämäämme. Olemme kuitenkin selvinneet tähän asti – ja selviämme jatkossakin, kun työskentelemme yhdessä ja eteenpäin katsoen. Tulevaisuutta on rakennettava, vaikka kriisi vielä jatkuisikin ja olen iloinen voidessani todeta, että juuri näin me Keski-Suomessa teemme.  Tänään täällä hyväksyttävällä strategialla rakennamme Keski-Suomen tulevaisuutta näiden muutostekijöiden haastaessa yhteiskuntaamme, mutta samalla rakentaen vahvempaa tulevaisuutta juuri niistä muutoksista ammentaen. Toivotan teille kaikille oikein hyvää ja antoisaa kokousta ja totean sen näillä sanoilla avatuksi

Jokaisella lapsella on oikeus hyvään kohteluun

Tänään vietetään Lapsen oikeuksien päivää. Tänä vuonna Lapsen oikeuksien päivän ja viikon teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun. Vaikka Suomi on selvinnyt koronasta verraten hyvin, on selvää, että pandemia on aiheuttanut mittavaa hyvinvointivelkaa ja monessa perheessä pahoinvointi on lisääntynyt.

Puhumme usein – ja hyvä niin – perheistä, joissa on ollut jo ennen epidemiaa paljon erilaista henkistä ja fyysistä pahoinvointia, päihteiden väärinkäyttöä tai lasten kaltoinkohtelua. On kuitenkin ymmärrettävä, että kuluneen vuoden aikana ongelmat ovat voineet alkaa kärjistyä sellaisissakin perheissä, jotka eivät ennestään ole olleet erilaisten tukitoimien tai esimerkiksi lastensuojelun palvelujen piirissä.

Todellisuudessa olemassa oleva avuntarve on huomattavasti suurempi, kuin viralliset tilastot palvelujen piirissä olevista perheistä antaa ymmärtää. Palvelutarve on kasvanut merkittävästi niin oppilashuollossa kuin lastensuojelussa, aikuisten päihde- ja mielenterveyspalveluissa ja lasten- ja nuorten psykiatrisissa palveluissa. Korona tulee jättämään jälkensä nyt kasvaviin sukupolviin ja osalle näistä lapsissa se on ollut hyvin traumaattinen, turvallisuutta järisyttävä shokki.

Onkin aivan välttämätöntä, että Suomessa kiinnitettään erityistä huomiota siihen, että lapsiperheitä kyetään tukea niin, että hoitovelka korjataan. Joka ikisestä lapsesta ja nuoresta tulee nyt saada koppi eikä yksikään saa pudota yhteiskuntamme turvaverkkojemme läpi. Tapasin kuluvalla viikolla eduskunnassa lastensuojelun kokemusasiantuntijoita. Tilaisuuden järjesti Osallisuuden aika ry. Yhdistyksen ovat perustaneet lastensuojelun asiakasnuoret yhdessä ammattilaisten kanssa. Sen tarkoituksena on edistää nuorten äänen ja kokemusten esille nostamisessa sosiaalityössä nimenomaan yhteiskehittämisen avulla. Se tarkoittaa, että keskeisiä palveluja kehitetään ja tietoa tuotetaan nuorten ja ammattilaisten yhteistyönä.

Me puhumme tänä päivänä paljon palvelujen vaikuttavuudesta. Perehdyin tapaamisen aikana teemaan ”väliinputoajat” ja sain kuunnella ja keskustella pitkään erään upean, rohkean ja fiksun nuoren naisen kanssa. Hänen tarinaansa oli mahdoton kuunnella ilman suunnatonta surua. Vuosien aikana apua oli annettu monin tavoin, mutta vasta rankkojen ja vaikeiden vaiheiden jälkeen elämään oli saatu pysyvä muutos parempaan. Lapsen omia kokemuksia sävytti vahvasti tunne hylätyksi tulemisesta ja yksinjäämisestä tilanteissa, joissa selviytyminen on ollut likipitäen mahdotonta, mutta joita koneisto ei ole tunnistanut. Tai jos oli tunnistanut, se ei ollut kyennyt toimimaan monen eri syyn lopputulemana.

Vaikka suomalainen lastensuojelu on lähtökohtaisesti korkeatasoista ja ammattimaista, järjestelmässä on omat heikot kohtansa ja ns. sokeat pisteensä. Pahimmassa tapauksessa ne aiheuttavat tilanteita, joissa lapsia ei yksikertaisesti kyetä auttamaan, apu jää väliaikaiseksi tai riittämättömäksi.

On äärimmäisen tärkeää, että nykyisessä palvelujärjestelmässämme olevia aukkoja ja kehittämistarpeita peilataan suhteessa apua saaneiden lasten ja nuorten kokemuksiin. Meidän on kysyttävä, missä on onnistuttu? Missä vaiheessa ja millaisissa tilanteissa systeemi on pettänyt ja apua ei ole saatu riittävästi, oikealla tavalla tai oikeaan aikaan?

Näitä kysymyksiä voidaan pohtia pieteetillä viranomaisten neuvottelupöydissä tai selvittämällä jälkikäteen. Viisainta olisi ottaa prosesseja läpikäyneet nuoret mukaan jo palveluja kehitettäessä. Erityisen tärkeää tämä on nyt suurten uudistusten toimeenpanon keskellä.

”Lapsen kokonaisetu” on kaikkea muuta, kuin helposti määriteltävissä oleva asia, mikä on tehtävä aina tapauskohtaisesti. Resurssien riittävyys, tiedonkulku ja selkeä vastuunjako viranomaisten välillä sekä kyky tunnistaa todelliset vallitsevat olosuhteet vaativat toimenpiteitä.

Lasten oikeuksien viikon teema ”Jokaisella lapsella on oikeus hyvään kohteluun” muistuttaa meitä siitä, että lapsia ja nuoria tulee kyetä auttamaan silloinkin, kun kyse ei ole systemaattisesta rajusta fyysisestä tai henkisestä kaltoinkohtelusta. Vanhemman päihdeongelma voi esimerkiksi olla välillä paremmin, välillä huonommin ja ajoin ei lainkaan hallinnassa. Järjestelmämme on kyettävä tunnistamaan erilaiset tilanteet ja tarvittaessa toimimaan niin, ettei lapsi odota kaaoksen ja epävarmuuden keskellä yksin asioiden korjaantumista.

Koronan jälkeisestä ajasta selviytyminen asettaa paljon odotuksia lastensuojelun ennaltaehkäisevälle työlle, vanhemmuuden tukemiselle ja toimien tehokkuudelle. Ennen kaikkea Järjestelmämme tulee olla nykyistä enemmän lapsi- ja nuorilähtöistä. Se, että asetamme lastensuojeluun asiakasmäärien enimmäisrajat, on välttämätön lähtökohta. Sen lisäksi tarvitsemme avointa keskustelua ja asenneilmapiirin muutosta. Lasten ja nuorten hyvinvointi ei ole koulun, perheen tai yhteiskunnan asia. Se on meidän aikuisten asia. Tiedämme paljon asioita, usein lapsia ja nuoria paremmin. Heidän kokemuksistaan ja ajatuksistaan me sen sijaan emme tiedä, jos emme kysy ja kuuntele.

SDP:n Riitta Mäkinen iloitsee kannonkoskelaisen Betolarin listautumisesta: ”Vihreä siirtymä luo työtä ja kasvua”

SDP:n jyväskyläläinen kansanedustaja Riitta Mäkinen iloitsee keskisuomalaisen, Kannonkoskella toimivan Betolarin aikeista listautua Helsingin pörssiin. Betolar valmistaa uudenlaista, ilmastoystävällistä betonia.

– Juuri tämän kaltaisia uutisia Suomi ja ilmastokriisin kanssa painiva maailma tarvitsee. Tässä on oivallinen esimerkki siitä, että uudenlaiset, kestävää tulevaisuutta rakentavat ratkaisut luovat meille parhaimmillaan taloudellista kasvua, työpaikkoja ja sitä kautta myös uutta hyvinvointia. Vihreä siirtymä ei vie meiltä pois, vaan antaa uusia menestysmahdollisuuksia.

Mäkinen osoittaa kiitoksensa siitä, että suomalaisilla yrityksillä on paitsi halu tehdä vastuullisia ratkaisuja ilmaston hyväksi, myös kunnianhimoisia tavoitteita toimia niiden löytämiseksi.

– Itsestäänhän kestävät ratkaisut eivät synny, vaan vaativat toimijoilta rohkeita panostuksia tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Tällaiset panostukset kuitenkin parhaimmillaan maksavat itsensä takaisin, ja lopputuloksesta kiittää niin talous kuin ympäristökin. Yritykset ovat merkittäviä ja arvokkaita toimijoita ilmastotavoitteiden toteutumisessa. 

Mäkinen muistuttaa, että globaaleilla markkinoilla kysyntä esimerkiksi rakennusteollisuuden tuotteille on valtava, mutta kysynnän kasvaessa on kasvanut myös tietoisuus ja vaatimustaso ympäristöystävällisistä ratkaisuista.

– Osaltaan markkinatalous toimii siis myös ratkaisijan roolissa ilmastokysymyksissä, huomauttaa Mäkinen.

Riitta Mäkinen: lisätalousarviossa näkyy talouden vahva kasvu ja lupausten pitäminen

SDP:n kansaedustaja, talousvaliokunnan jäsen Riitta Mäkinen on iloinen valtion talouden erittäin positiivisesta vireestä, joka käy ilmi myös tänään julkaistusta vuoden neljännestä lisätalousarviosta.

-Sanna Marinin hallitus on saanut oikein mitoitetuilla koronatoimillaan talouden vahvaan kasvuun, mikä näkyy nyt huomattavana verotulojen kasvuna sekä ennakoitua pienempänä velanottona. Suomi on selvinnyt pandemiasta taloudellisilla mittareilla erittäin hyvin ja kasvu jatkuu vahvana myös ensi vuonna, iloitsee Mäkinen.

Mäkinen huomauttaa, että lisätalousarviolla hallitus lunastaa ne lupaukset, joihin se on syksyn aikana sitoutunut.

-Rahapelituottojen väheneminen kompensoidaan nyt niin, että kaikki edunsaajat on huomioitu. Pidän tätä erittäin tärkeänä. Kompensaatiosta 21,2 milj. euroa kohdentuu opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle, 17,2 milj. euroa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ja 1,6 milj. euroa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle.

-Toinen paljon huomiota herättänyt tapaus, poliisien resurssien turvaaminen, on myös lisätalousarviossa huomioitu ja poliisille esitetään nyt tuota puuttuvaa 30 miljoonan euron määrärahaa.

Mäkinen iloitsee myös jo ensi vuoden talousarviossa linjattujen maakuntalentojen jatkon rahoituksesta. Nyt myönnettävä 13,8 miljoonaa takaa sen, että sopimusoptiot liikennöinnistä voidaan käyttää.

– Muista pienemmistä, mutta tärkeistä panostuksista nostaisin esiin asuinrakennuksille tarkoitetun sähköautojen latausinfraverkoston rakentamisen lisäavustuksen joka on lisätalousarviossa 2 miljoonaa euroa.