Riitta Mäkinen: Onnistunut puolustuspolitiikka vaatii yhteistyötä, laaja-alaisuutta ja pitkäjänteisyyttä

SDP:n kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Riitta Mäkinen kiitteli tänään puolustusselonteon palautekeskustelun puheenvuorossaan laajaa yksituumaisuutta, mikä on ollut nähtävissä puolustusselonteon laatimisen ja eduskuntakäsittelyn yhteydessä.

– Keskustelu puolustusselonteon käsittelyn yhteydessä on ollut laajaa ja hyvähenkistä. Tämä on tärkeää, kun kyse on puolustuspolitiikasta – ja varautumis- ja suorituskyvyn ylläpitämisestä vaativassa, alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Selonteolla on väistämättä myös oma ulkopoliittinen ulottuvuutensa, totesi Mäkinen.

Mäkinen muistutti puheenvuorossaan puolustuksen olevan yhteiskunnassamme laaja ja moniulotteinen käsite, jota sävyttää vahvasti tarve pitkäjänteisestä kehittämisestä. Puolustusselonteko ohjaa Suomen puolustuksen johdonmukaista kehittämistä aina vuosikymmenen loppuun päivittäen samalla linjaukset vastaamaan tämän päivän toimintaympäristön asettamia vaatimuksia.

– Pitkäjänteisyys luo ennustettavuutta, joka edelleen ylläpitää uskottavuutta, vakautta, kokonaisturvallisuutta sekä kansallista kriisinsietokykyä. Pitkäjänteisyys näkyy myös siinä, että, selonteossa ei keskitytä vain kolmen perinteisen puolustushaaran kehittämiseen, vaan puolustuskyvyn kehittämistä katsotaan laaja-alaisesti, nopea teknologinen kehitys ja uudet uhat huomioiden, huomauttaa Mäkinen. 

– Jatkossa on entistä vahvemmin otettava huomioon hybridivaikuttaminen, kyber-ja informaatioturvallisuus sekä avaruus-ulottuvuus, joiden kehittämistoimet ja riittävä resurssointi on välttämätöntä. 

Mäkinen pitää tärkeänä, että puolustusvoimien riittävät resurssit turvataan, henkilöstön työhyvinvointia tuetaan ja että kotimaisen puolustusteollisuuden merkitys huoltovarmuudelle tunnustetaan. – Laaja yksituumaisuus ja parlamentaarinen seuranta on tärkeää myös tulevilla kausilla paitsi ennustettavuuden, myös yli vaalikautisten resurssitarpeiden ja toiminnan kehittämistä koskevien linjausten takia. Kaikkien puolueiden sitoutuminen Suomen puolustuspolitiikkaa koskeviin perusratkaisuihin on edellytys sille, että puolustuskyvyn pitkäjänteinen kehittäminen voidaan varmistaa kulloisenkin hallituksen väristä riippumatta.

Ryhmäpuheenvuoro budjetin palautekeskustelussa 15.12.2020

Arvoisa puhemies

Yksi ensimmäisiä asioita, joita autokoulussa opitaan, on katsoa kauemmaksi. Jos tuijottaa tietä auton edessä, on ennakoiva ajo mahdotonta. On myös hyvä osata vaihtaa lyhyet valot pitkiksi. Vain näin voidaan reagoida äkillisiin tilanteisiin ja varautua tuleviin. Nämä yksinkertaiset opit pätevät myös nyt, kun talousarviota laaditaan kriisin keskellä tulevaan katsoen.

Täällä talousarviolla hallitus luo siltaa ja hallittua siirtymää kriisin jälkeiseen aikaan. Talousarvio sisältää kriisirahoitusta, jolla yhteiskunnan toiminta turvataan ja tuetaan niin kansalaisia kuin työllisyyttä ylläpitäviä yrityksiä ja työnantajia. Kriisin jälkeen meillä on kuitenkin oltava malttia. Sosialidemokraatit eivät halua rakentaa tulevaisuutta pikavoittojen varaan.

Luottamus on yhteiskuntaa kannatteleva voima. Meidän on varmistettava, että niin tavalliset suomalaiset kuin elinkeinoelämäkin voi katsoa tulevaisuuteen mahdollisimman rauhallisin mielin.

Toimivat peruspalvelut kunnissa ovat arjen turvallisuuden kulmakivi. Niistä hoitajat, opettajat, nuorisotyöntekijät ja kaikki ammattilaiset pitävät päivittäin huolta. Kriisin keskellä ihmisten hätä on suuri ja avuntarve valtava. Koronan hoitoon on oltava riittävät resurssit ja syntynyttä hoitovelkaa on korjattava välittömästi. Siksi hallitus tukee kuntia ensi vuonna 1.45 miljardilla eurolla. Hallitus turvaa myös järjestöjen, poliisin ja oikeuslaitoksen resurssit.

Arvoisa puhemies,

Vientiteollisuutemme on merkittävä suomalaisen talouden ja työllisyyden kivijalka.
Hallitus tukee teollisuuden kilpailukykyä ja uudistumista laskemalla sähköveron EU:n sallimaan minimiin jo ensi vuoden alusta, energiaintensiivisille aloille luodaan uusi määräaikainen sähköistämistuki ja väylämaksut puolitetaan.

Korona ei ole kestävä syy hyllyttää ilmastotavoitteita. Sosialidemokraatit ovat sitoutuneet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Meille puhdas luonto, vesistö ja ilma ovat suojelemisen arvoisia asioita. Näemme kuitenkin, että ilmastoteot, kasvupolitiikka ja työllisyys tukevat toisiaan.

Globaalit markkinat ja suuret pääomat suuntautuvat jo kohti hiilivapaita energiamuotoja, kohti uutta teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja. Suomalaisten yritysten on pysyttävä kehityksessä mukana, jotta vientiteollisuus nousee jaloilleen ja suomeen syntyy uusia työpaikkoja. Vihreä kasvu ja EU:n yhteinen elvytys ovat tärkeä osa pienen vientivetoisen Suomen tulevaisuutta. Suomi voi ja sen pitää olla osa globaalia ratkaisua.

Arvoisa puhemies,

Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä ei usko, että kestävä kasvu syntyy sosiaaliturvaa leikkaamalla, tuloeroja lisäämällä tai käpertymällä kansakuntana sisäänpäin. Hallitus ei leikkaa vuorotteluvapaata, ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja työttömien eläkkeitä Kokoomuksen tavoin.

Vaihtoehtobudjetissaan kokoomus kurittaisi kriisin keskellä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia suomalaisia, työttömiä ja opiskelijoita kohdentaakseen samalla miljardiluokan veronkevennykset erityisesti suurituloisimmille.

Toisin kuin perussuomalaiset, hallituksen talousarviossa ei vaadita EU:n yhteisen elpymispaketin kaatamista saati Itämeren ja vesistöjen suojelun, metsähallituksen retkeilyalueiden tai luonnonsuojelualueiden alasajoa.

Nämä opposition ehdotukset ovat juuri sitä auton puskuriin tuijottamista, jolla ei rakenneta uutta eikä edes säilytetä vanhaa. Kurjistamalla ei luoda kestävää kasvua, se syntyy vain osaamisen kautta. Siksi SDP:n ja hallituksen ratkaisu on investoinnit ja koulutus.

Oppivelvollisuusiän pidentäminen ja toisen asteen maksuttomuus on merkittävä uudistus, joka antaa jokaiselle nuorelle paremmat edellytykset kouluttautua ja työllistyä. Me panostamme varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatuun. Päivähoitomaksujen alentaminen 70 miljoonalla lisää kahden lapsen perheessä käytettävissä olevia tuloja jopa 2000 eurolla vuodessa. Työn vastaanottamisen helpottaminen on tutkitusti tehokas työllisyyskeino – ja paljon tehokkaampi sellainen – kuin saman rahan käyttäminen varakkaiden veroalennuksiin. Suomi nousee viimein Pohjoismaiden tasolle, kun vahvistamme työllisyyspalveluja ja lisäämme niiden vaikuttavuutta sekä käynnistämme kuntakokeilun.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen talousarvio on tulevaisuuteen katsova tasapainoinen kokonaisuus, joka uudistaa rohkeasti ja kestävästi talouttamme, luo kasvun edellytyksiä ja vahvistaa työllisyyttä. Se lisää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta heikoimmista huolta pitäen, se antaa kansalaisille turvaa ja toivoa. Tälle esitykselle sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä antaa varauksettoman tukensa.

Puheenvuoro oppivelvollisuuden laajentamisesta täysistunnossa 3.11.

Arvoisa puhemies

16% ikäluokasta jää tällä hetkellä ilman toisen asteen tutkintoa. Se merkitsee vuosittain tuhansia uusia nuoria, joiden työllisyysaste jää noin 40 prosenttiin. Me kaikki tiedämme, että suomalaisen työelämän osaamisvaatimukset kasvavat ja matalan koulutus- ja osaamistason työt vähenevät eikä peruskoulututkinto enää riitä työelämässä pärjäämiseen. On selvää, että pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste tippuu entisestään, jos emme tee tarvittavia uudistuksia koulutusjärjestelmäämme.

Meidän on nostettava suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa, jos haluamme saavuttaa työllisyystavoitteet ja varmistaa hyvinvointivaltion kestävän rahoituspohjan tulevaisuudessa. Suomi tarvitsee myös korkeakoulutettua työvoimaa enemmän, mutta aivan ensisijassa meidän on tähdättävä siihen, että jokainen suomalainen on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon. Tulevaisuudessa tarve myös kaksoistutkinnoille tulee kasvamaan, tarvitaan niin ammatillista osaamista kuin yleissivistystä.

Arvoisa puhemies

Keskustelu koulutusjärjestelmämme kehittämisestä vaikuttaa polarisoituvan turhankin helposti kahteen väitteeseen. Ensimmäisessä kerrotaan, ettei meillä ole varaa tehdä sitä. Toiseksi painotetaan, että olisi tärkeämpää panostaa varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen laatuun. Totean osaltani seuraavan.

Suomalainen peruskoulujärjestelmä oli valtaisa askel kohti koulutuksellista tasa-arvoisuutta ja suomalaisen sosiaalisen pääoman laajempaa yhteiskunnallista hyödyntämistä. Se on vielä tänäkin päivänä malli, jota ihaillaan kautta maailman.

70-luvulla uudistusta vastusti kokoomus väittäen ettei siihen ole varaa. He olisivat halunneet säilyttää mallin, jossa köyhien lapset menivät matalapalkkaisiin töihin ja varakkaampien lapset oppikouluun. Tuolloin puhuttiin tasapäistämisestä – tämäkin termi on tänään tässä salissa jo kuultu.

Tänä päivänä kyse on siitä, että toisen asteen koulutus itsessään – joko ammatillinen tutkinto tai lukion päästötodistus – on jo nyt tulevaisuuden peruskoulu. Tulevina vuosina  meillä on – vielä vähemmän kuin 50 vuotta sitten -varaa hukata osaamispääomaa, josta pienen maan menestyminen riippuu.

Suomessa on paljon keskituloisia vanhempia, joille ei tuota ongelmia maksaa lastensa oppivälineitä. On kuitenkin pakko kysyä, kuinka moni todella pitäisi hyväksyttävänä, että perusopetuksessa osa lasten koulunkäynnistä olisi sosiaaliturvan varassa? Mielestäni on  huolestuttavaa, että toisen asteen koulutuksen osalta moni vaikuttaa yhä näin ajattelevan.

Me emme voi asettaa varhaiskasvatusta ja perusopetusta vastakkain toisen asteen koulutuksen kanssa. Toista ei voida kehittää toisen kustannuksella. Tässä salissa ja sen ulkopuolella oppositio sortuu siihen toistuvasti. Tämä tietoinen älyllinen epärehellisyys on mielestäni surullista.

Sanna Marinin hallitus ei näin toimi , vaan päinvastoin se panostaa varhaiskasvatuksen laatuun, ryhmäkokoja pienennetään ja erityisen tuen tarpeessa olevien tukitoimia kehitetään – niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessakin. Tähän kohdennetaan myös merkittävästi taloudellisia resursseja – ja mitä kuntien taloudelliseen tilanteeseen ja viime hallituksen toteuttamiin koulutusleikkauksiin tulee – nämä rahat todella tulevat tarpeen.  Hallituksen panostukset koulutukseen ja osaamiseen kattavat kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta alkaen, jonka subjektiivisen oikeuden hallitus jo aiemmin palautti.

Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita vahvistetaan jokaisella koulutusasteella ja niihin säädetään sitovat mitoitukset. Oleellista on huomioida nykyistä paremmin oppilaiden yksilölliset tarpeet. Näin toimien moninaisiin ongelmiin pystytään puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa.

Kansanedustajana peräänkuulutan tältä salilta kykyä ja tahtoa käydä laajempaa keskustelua koulutuspolitiikasta ja sen päämäärästä – aidosti tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän laajentamisesta. Edustaja Halla-Aholta minun on kysyttävä, onko peruskoulukin teille vain saavutettu etu, johon meillä ei ole varaa?

Pelkästään oppivelvollisuusiän nosto ei luonnollisesti riitä takaamaan sitä, että opinnot saatetan tutkintoon saakka. Uudistuksessa keskeistä on se, että jatkossa vastuu nuorista on aina yhdellä tietyllä taholla. Se tarkoittaa, ettei ns. siirtymä tai nivelvaiheessa nuorta yksinkertaisesti päästetä tippumaan opintojen, tuen tai ohjauksen ulkopuolelle. Tätä tarkoitetaan, kun puhutaan ns. saattaen vaihtaen periaatteesta. Uudistuksen olennainen osa on vahva tuki nuorelle koulupolun varrella.

Arvoisa puhemies

Oppivelvollisuusiän nosto ja maksuton toinen aste ovat tärkeä askel kohti todellista koulutuksellista tasa-arvoa, riittävää työllisyysastetta, kestävästi rahoitettua julkista taloutta sekä paremmin voivia suomalaisia nuoria. Toivottavasti tässä salissa voimme joku päivä katsoa taaksepäin ja todeta, että onneksi meiltä sentään löytyi rohkeutta tämä uudistus tehdä. Siitäkin huolimatta, että se on kokoomuksen perinteisten koulutuspoliittisten linjausten vastainen.