Vääriä väitteitä, Wallinheimo

Sinuhe Wallinheimo kertoi Keskisuomalaisen (15.10.) mielipidepalstalla, että 10.10. julkaistu kolumnini olisi kirjoitettu sävytetyin lasein. Toisin kuin edustaja Wallinheimolla, lukulasini ovat puhtaat ja kirkkaat.

Suomen BKT kasvaa tällä hetkellä hitaammin kuin muissa EU-maissa yksinkertaisesta syystä. Onnistuneen koronanhoidon johdosta talousnotkahduksemme jäi verrokkimaita paljon pienemmäksi. Siellä missä talous sakkasi jyrkemmin, on nousukin ollut jyrkempää. Tästä syystä BKT-tasoa tarkastellaan suhteessa koronaa edeltävään aikaan. Fakta on, että Suomen talous on palautunut koronasta muuta euroaluetta nopeammin.

Palkansaajien tutkimuslaitos ennustaa ensi vuodelle 3,5 prosentin ja vuodelle 2023 1,8 prosentin talouskasvua. Samankaltaisen arvion on esittänyt myös Suomen Pankki. On totta, että väestön ikääntyminen, pohjoismaisittain alhainen työllisyysaste ja tuottavuuden kehitys haastavat kansantalouden kestävyyttä. Siksi hallituksen keskiössä on aktiivinen työllisyyspolitiikka ja osaamistason nostaminen. Yhteistyössä opposition kanssa tulee varmistaa TKI-toiminnan pitkäjänteinen rahoitus ja kannustimet. Toisin kuin Wallinheimo kertoo, kertaluonteinen koronaelvytys ei vaikuta pysyviin menoihin.

Kokoomus väittää sitkeästi, ettei Pohjoismainen työllisyyspalvelumalli eroa ns. aktiivimallista. Väite on väärä ja poliittisena venkoilunakin jo kulunut vitsi. On selvä, että työttömyysturva on Suomessa tarvelähtöistä ja vastikkeellista. Keskeisin ero ”aktiivimalliin” on, että ihmistä ei rankaista työttömyysturvaa leikkaamalla tilanteessa, jossa työtä ei hakemisesta huolimatta löydy. Nyt lisätään aidosti tukea ja tarvittavia palveluja.

Marinin hallitus on saavuttamassa kaikki työllisyystavoitteensa tällä hallituskaudella. Työllisyystoimia on jo tehty laajasti: pohjoismainen työvoimapalvelumalli, palkkatuen uudistus, oppivelvollisuuden laajentaminen, varhaiskasvatusmaksujen alentaminen sekä yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen.  Yhteisvaikutus näillä on jopa 40 000 työllistä. Tämä on enemmän kuin edellinen sai aikaiseksi koko kaudellaan.

Tietysti työtä kasvun varmistamiseksi tarvitaan edelleen. Maailma ei kuitenkaan ole niin mustanpuhuva, kuin oppositio antaa ymmärtää.

SDP:n Riitta Mäkinen: Aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuminen etenee

Tiedote 21.10.2021

SDP:n kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Riitta Mäkinen on tyytyväinen, että monikansallisten konsernien verokikkailuun puututaan vahvasti. Iso askel parempaan on valtioneuvoston istunnossa tänään annettu esitys verotusmenettelystä annetun lain muuttamiseksi.

– Tässä toteutetaan nyt hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan Suomi jatkaa kansallisia toimia kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi erillisellä toimenpideohjelmalla, jolla laajennetaan Suomen veropohjaa ja lisätään sen läpinäkyvyyttä. 

Mäkinen huomauttaa, että nyt esitetyt toimet ovat varsin merkittäviä ja vuotuiseksi lisäverotuottoarvioksi on valmistelun yhteydessä täsmentynyt 75 miljoonaa euroa. Tämä summa kertyy muutamilta yksittäisiltä suurilta konserneilta, jotka ovat hyödyntäneet Suomen verojärjestelmän poikkeusta verosuunnittelussaan.

– On hienoa, että hallitus puuttuu lainsäädännön aukkoihin, joiden avulla monikansalliset suuryritykset ovat voineet siirtää voittojaan verokeitaisiin. Muutos hyödyttää samalla pienempiä kotimaisia yrityksiä, jotka pääsevät kilpailussa samalle viivalle.

Mäkinen huomauttaa, että tähän asti Suomen lainsäädäntö on ollut poikkeuksellista. Suomessa siirtohinnoittelusäännöstä on tulkittu kansainvälisesti vertaillen poikkeavalla tavalla, sillä konsernien väliseen siirtohinnoitteluun ei ole sovellettu täysimääräisesti nk. markkinaehtoperiaatetta, jonka sisällöstä on sovittu OECD:n siirtohinnoitteluohjeissa. – Nyt vahvistamme veropohjaamme ja edistämme markkinoiden reilua toimintaa, kun pääsemme muiden maiden kanssa samalle viivalle, iloitsee Mäkinen.

Hallitus tukee kasvua ja hyvinvointia

Maailman ja Euroopan talous elpyy nyt vauhdilla. Suomikin on palannut kasvu-uralle odotetumpaa voimakkaammin. Näkymät ovat rohkaisevat ja pandemian aiheuttama kuilu kurotaan kiinni. Tänä vuonna BKT:n kasvu yltää yli kolmen prosenttiin ja jatkuu ensi vuonna samankaltaisena. Positiivisesta vireestä kertovat lukuisat investoinnit, joista myös Keski-Suomi ja Jyväskylä on saanut osansa. Viimeksi tällä viikolla pörssiyhtiö Innofactor ilmoitti laajentavansa Jyväskylään. Tuore Pk-yritysbarometri kertoo kentän lisääntyneestä luottamuksesta ja EK:n investointitiedustelu puolestaan suurten yritysten investointiaikeiden merkittävästä vahvistumisesta. 

Onnistunut koronakriisin hoito ja oikein mitoitettu talouspolitiikka näkyvät talouden vahvassa vireessä. Saamme vetoapua maailmantalouden kasvusta mikä sekin pohjaa vahvaan elvytykseen. Suhteellisuudentajua Suomessa käytävään velkakeskusteluun tuo fakta, että Suomi on suhteellisesti yksi vähiten koronakriisissä velkaantuneista maista. Julkisen talouden velkasuhde taittunee laskuun jo ensi vuonna.

Kasvun edellytykset myös jatkossa perustuvat investointimyönteisen ilmapiirin ylläpitämiseen sekä panostuksiin koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Hallituksen ensi vuoden budjetissa on lukuisia tavoitetta tukevia toimia. Kokoomus on vaatinut työttömyysturvan heikentämistä. Tämän riippumaton tutkijaryhmä nimenomaan jätti loppuraportistaan pois, koska sen työllisyysvaikutuksia ei voida osoittaa. Työperäistä maahanmuuttoa edistetään luomalla erityisasiantuntijoille, kasvuyrittäjille sekä heidän perheenjäsenilleen pikakaista. Tätä myös Kokoomus kannattaa, mutta se ei yksin riitä.

Siksi vahvistamme työttömien täydennys- ja muuntokoulutusta. Samoja toimia tarvitaan myös työelämässä oleville. Osaavan työvoiman turvaamiseksi kohtaanto-ongelmaan puututaan tehokkaalla ja laadukkaalla työnvälityksellä siirtymällä Pohjoismaiseen malliin. Terapiatakuu ja mielenterveyspalvelujen parantamisen merkitystä ei voida väheksyä. Parannamme myös nuorten koulutustasoa. Ensi vuoden budjetissa kohdennetaan aiemmin päätettyjen toimien lisäksi 125 miljoonaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvelan purkuun.  Lisäksi satsaamme erityisesti mielenterveyden ja työkyvyn vahvistamiseen. Hoitotakuun toteuttamista varten valtiontalouden kehyksiin on varattu 95 miljoonaa euroa.

Olen erittäin iloinen siitä, että veropohjaa voidaan tiivistää ilman palkansaajien, eläkeläisten tai yritysten verotuksen kiristämistä. Hallitus puuttuu yhdessä tuumin monikansallisten yritysten aggressiiviseen verokeinotteluun. Tällä ja muilla veronkiertoon liittyvillä toimilla voidaan lisätä verotuloja jopa yli sata miljoonaa euroa.

Meillä Keski-Suomessa voimme olla iloisia siitä, että hallitus sitoutuu turvaamaan ostoliikenteen mukaiset lentoyhteydet ensi vuoden elokuuhun asti. Maakunnan aluetalouden ja elinvoiman kannalta tämä on tärkeää. Myös EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahoituspotti nyt käynnistyvälle kaudelle on Keski-Suomessa huomattavasti suurempi kuin aiemmin, summan kasvaessa 51 miljoonasta lähes 80 miljoonaan. Edunvalvonnalla on molemmissa tapauksissa ollut merkittävä rooli ja kiitän osaltani kaikkia työssä mukana olleita maakunnan aktiivisia toimijoita.

Lopuksi pari sanaa tulevista aluevaaleista, jotka pidetään ensi vuoden tammikuussa. Valittava valtuusto päättää tulevaisuudessa meidän jokaisen yhteisistä ja tärkeimmistä peruspalveluista – terveydenhuollosta, vanhuspalveluista, lastensuojelusta, mielenterveyspalveluista ja muusta sosiaalihuollosta. Opetus ja varhaiskasvatus jäävät edelleen kuntiin. Arjen palvelujen turvaaminen on aina ollut monelle tärkein syy äänestää. Äänestämisen merkitys ei suinkaan vähene, vaikka päätöksiä tehdään kuntien sijasta uudessa valtuustossa. Päinvastoin. Uusi valtuusto on myös merkittävässä roolissa henkilöstön työhyvinvointia ja henkilöstöpulan ratkaisemista koskevassa päätöksenteossa. Ei siis todellakaan ole yhdentekevää, ketkä näitä päätöksiä puolestamme jatkossa tekevät!

Kolumni julkaistu Keskisuomalaisessa 9.10.2021

Tiedote / SDP:n Mäkinen iloitsee maakuntalentojen jatkon turvaamisesta

SDP:n jyväskyläläinen kansaedustaja Riitta Mäkinen pitää tervetulleena valtion ensi vuoden budjetin kirjausta, jonka mukaan hallitus sitoutuu turvaamaan tänä vuonna käynnistetyn ostoliikenteen mukaiset lentoyhteydet viiteen maakuntaan, mukaan lukien Jyväskylään, ensi vuoden elokuuhun asti.

• On hyvä, että hallitukselta löytyi yhteinen tahtotila lentoliikenteen turvaamiseksi myös ensi vuonna. Kun koronakriisi alkaa helpottaa, on aivan keskistä, että maakuntien liikenneyhteydet ovat kunnossa. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja ylipäätään maakunnan elinvoiman kannalta on keskeistä, että se on saavutettavissa myös lentoyhteyksin. Jyväskylässä kansainvälisten yhteyksien merkitys on aivan keskeinen, Mäkinen korostaa.

Mäkinen toivoo, että ensi vuoden aikana lentoyhteyksissä päästäisiin pysyvämpiin ratkaisuihin markkinaehtoisella lentoliikenteellä.

• On kuitenkin olennaista, että koronatilanteen yhä häiritessä normaalia lentoliikenteen kysyntää, on hallitus halukas tukemaan maakuntayhteyksiä kriisin yli. Haluan myös osoittaa kiitokseni alueemme toimijoille aktiivisesta ja hyvästä yhteistyöstä asian edistämiseksi.

Lisätiedot

Riitta Mäkinen

050-430 2197

SDP:n Mäkinen: Maksuhäiriömerkintöihin kaivattua inhimillisyyttä

SDP:n kansanedustaja Riitta Mäkinen iloitsee hallituksen esityksestä lyhentää maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikaa. Mäkisen mukaan tämä on odotettu ja tarpeellinen helpotus maksuhäiriömerkinnän omaavien ihmisten asemaan. – Nykyisen lain mukainen kolmen vuoden säilyttämisaika on aivan kohtuuton, sillä merkintä vaikeuttaa esimerkiksi vuokra-asunnon, vakuutuksen ja jopa työn saamista. Marinin hallitus esittää ajan lyhentämistä kuukauteen siitä, kun luottotietojen ylläpitäjät ovat saaneet tiedon maksun suorittamisesta. Hallitus esittää myös, ettei uusi maksuhäiriömerkintä jatkossa pidentäisi maksuhäiriömerkinnän kestoa, vaan jokaisen maksuhäiriömerkinnän säilytysaika olisi itsenäinen, mikä on myös tärkeä ja pitkään peräänkuulutettu muutos, Mäkinen kiittää. Muutosten on tarkoitus astua voimaan mahdollisimman pian. Voimaantuloon ehdotetaan puolen vuoden siirtymäaikaa.

SDP:n Riitta Mäkinen ja keskustan Jouni Ovaska: Eduskunnan kuluttajaverkosto aloittaa toimintansa

Eduskuntaan on perustettu kuluttajaverkosto. Sen tarkoituksena on perehdyttää kansanedustajia kuluttajapoliittisiin kysymyksiin ja tukea työtä kuluttajien oikeuksien ja aseman parantamiseksi ja huomioimiseksi lainsäädäntötyössä. Verkosto kokoaa parlamentaarisesti yhteen edustajia ja muita toimijoita. 

Verkoston perustamiskokouksessa 17.6. puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd.) ja varapuheenjohtajaksi kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.).

– Tavallisten ihmisten asemaa kuluttajina ja palvelujen käyttäjinä on huomioitava nykyistä paremmin. Erityisesti ylivelkaantuminen on suuri ongelma ja tarvitsemme paljon työtä vaikeuksien ennaltaehkäisyyn ja niiden keskellä kamppailevien auttamiseksi, Mäkinen kommentoi.

Verkoston perustamiskokouksessa Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell ja vaikuttamistyön päällikkö Tiina Vyyryläinen esittelivät eduskuntaan syksyllä 2021 tulevia kuluttaja-asioita. Verkosto tekee tiivistä yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa ja kentän toimijoita kuullen.  

– Hienoa, että pääsemme työssämme hyödyntämään laajasti myös tärkeiden sidosryhmien asiantuntemusta. Pidän sitä tärkeänä osana työtämme, Ovaska toteaa.

Verkoston seuraava kokous pidetään tiistaina 15.9. klo 8:45. Mukaan verkoston toimintaan voi ilmoittautua verkoston sihteerille anniina.horto@eduskunta.fi. Verkosto on avoin kaikille eduskuntalaisille.

Lisätietoja

Riitta Mäkinen, p. 050 430 2197

Jouni Ovaska, p. 040 717 1145

Pahoinvoivia lapsia ja nuoria ei jätetä yksin

Eduskunta käsitteli tänään täysistunnossa vuoden 2021 3. lisätalousarvioesitystä. Esityksessä vastataan koronan aiheuttamaan palvelutarpeen kasvuun ja erityisesti lasten ja nuorten kasvavaan pahoinvointiin. Lasten ja nuorten pahoinvointi on rajoitusten takia lisääntynyt, mutta tuen saanti heikentynyt. Esityksessä lapsille ja nuorille ehdotetaan 111 miljoonan euron pakettia lievittämään koronan vaikutuksia.

– Vaikka kouluissa on tehty äärimmäisen hyvää työtä vaikeassa ja poikkeuksellisessa tilanteessa, etäopetus on monella oppilaalla aiheuttanut oppimisvajetta. Sen kuromiseksi umpeen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseksi hallitus esittää yhteensä 64 miljoonaa euroa jaettavaksi aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin, kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd.) kertoo.

Juuri julkaistu THL:n tuore asiantuntija-arvio koronan vaikutuksista, Covid19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen, selvittää, että tukipakettia todella tarvitaan.

-Hallitus on kriisin alusta alkaen lähtenyt siitä, että kuntien peruspalvelut on turvattava ja näin on tehty. Tästä huolimatta kaikki eivät tarvitsemaansa tukea saa. Meidän on varmistettava, että hoitovelka todella hoidetaan. Sen purkamiseen osoitetaan 45 miljoonaa euroa, mielenterveyspalveluihin 16 miljoonaa ja päihdepalveluiden saatavuuden parantamiseen 23 miljoonaa euroa, Mäkinen lopettaa.

Kriisin jälkeen uusi mahdollisuus taattava jokaiselle

SDP julkaisi ’’Vahvempi Suomi uuteen kasvuun’’ -ohjelman, jossa se määrittelee tarpeellisia toimenpiteitä yhteiskunnan jälleenrakentamiseksi kriisin jälkeen. Koronakriisi on vaikuttanut suomalaisten niin taloudelliseen, psyykkiseen kuin fyysiseen hyvinvointiin merkittävästi.

– SDP:n tavoitteena on, etteivät kriisin vaikutukset jää pysyviksi, vaan me kaikki selviämme tämän yli. Siksi puolueen julkaisemassa jälleenrakennusohjelmassa esitetään mm. helpotuksia ylivelkaantuneiden asemaan, hoitovelan purkamista sekä terapiatakuuta, kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd.) luettelee.

Ohjelmassa ylivelkaantuneiden auttamiseksi esitetään, että maksuhäiriömerkintöjen nopeampi poisto otetaan pikaisesti käyttöön, velkaneuvonnan resurssit turvataan, positiivinen luottorekisteri saatetaan voimaan, ulosoton suojaosaa korotetaan ja henkilökohtaisen konkurssin käyttöönottoa selvitetään.

– Ohjelmassa on monia tärkeitä toimenpiteitä, joilla tavallisten ihmisten ahdinkoa helpotetaan. Pidän tärkeänä, että ylivelkaantumiseen puututaan nyt vahvasti ja hädän keskellä saa apua. Toimenpiteissä tulisi huomioida myös yrittäjät. Suomen Yrittäjät ovat pitkään esittäneet, että myös yritykset tarvitsevat vastaavanlaisia, ylivelkaantumista ehkäiseviä toimia, Mäkinen painottaa.

Yksi keskeinen tehtävä on purkaa hoitovelka, jota resurssien keskittäminen akuutin koronakriisin selättämiseksi on synnyttänyt. SDP:n ohjelmassa painotetaan hoitoon pääsyn nopeuttamista, kuntoutuspalveluita, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita sekä työhyvinvointiin panostamista.

– Sote-uudistuksen loppuun saattaminen on tässä keskeisessä roolissa. Pikavoitot eivät riitä, vaan ihmisten hyvinvointiin on panostettava pitkäjänteisesti. Kunnissa on edessä iso jälleenrakennustyö. Tässä valtion on oltava tiiviisti mukana. Kriisi on kuormittanut ihmisiä henkisesti. Tuki mielenterveyteen on pitkään ollut riittämätöntä ja siksi esitämme, että osana hoitotakuuta toteutetaan vihdoin myös terapiatakuu, Mäkinen kertoo.

Kun uutta kasvua kriisin jälkeen haetaan, tulee kaikille tarjota yhdenmukaiset mahdollisuudet jälleenrakentaa omaa tulevaisuuttaan. SDP:n tavoite on, että uusi mahdollisuus taataan jokaiselle.

Keskisuomalaisen kolumni: Hyvinvointivaltio on pelastettavissa

Kolumni julkaistu alun perin Keskisuomalaisessa 20.2.2021

Valtiovarainministeriön 8.2. julkistamassa raportissa kysyttiin provokatiivisesti, onko Suomi enää Pohjoismaa. Tästä syntyi vilkas keskustelu, jota muun muassa Helsingin Sanomien Teemu Muhosen (HS 11.2.) ansiokas journalismi oli käynnistämässä.

Suomi lukeutuu yhä muiden Pohjoismaiden tavoin korkean elintason maihin. Viime vuosikymmenen aikana olemme kuitenkin jääneet jälkeen tuottavuuden kasvussa, työllisyydessä ja talouskasvussa. Oleellista on hahmottaa, mistä se johtuu ja mitä sille voi tehdä.

On tärkeää, että Suomessa käydään moniäänistä talouskeskustelua. Elämme muuttuneessa maailmassa nykyisen kriisin päättyessä. Me tarvitsemme kriittistä ajattelua, joka mahdollistaa luovan toiminnan uudessa toimintaympäristössä.

Meillä ei ole varaa vangita itseämme perinteiseen, yhden totuuden varaan rakentuvaan velka- ja leikkauskeskusteluun. Suomen jalostusasteen nosto vaatii uutta kasvuhakuisuutta, mikä huomioi myös globaalin talouden kehitystrendit ja luo edellytyksiä suomalaisille vientiyrityksille, innovaatioille ja tuotekehitykselle. Siksi huomiota on kiinnitettävä yhä enemmän tuottavuuteen ja aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan.

Kiistämätön tosiasia on, että ympäristökriisi luo raameja taloudelle. Kansainvälisessä talouskeskustelussa ekonomistit painottavat yhä enemmän talousalueiden yhteistä – esimerkiksi Euroopan unionin – ja valtioiden roolia talouden elpymisessä.

Elvytys suuntautuu ennen kaikkea digitalisaatioon ja energiateknologiaan, joka on tiiviisti yhteydessä myös ilmastokysymysten ratkaisuun. Vaikuttaa siltä, ettei maamme oppositio yksinkertaisesti tunnista, että Suomessa on jo nyt paljon osaamista ja yritystoimintaa, jolle on avautumassa satojen miljardien suuruiset kansainväliset markkinat. Tästä on syytä olla huolissaan.

Avainkysymys on, kuinka hyvin onnistumme yhdessä elinkeinoelämän kanssa investoimaan uuteen teknologiaan ja sen hyödyntämiseen. Tätä tavoitetta meidän tulisi edistää yhdessä.

Perushaasteitamme ovat muun muassa ikärakenteen muutos ja syntyvyyden lasku, osaavan työvoiman saatavuus ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat sekä liian alhainen tutkimus-, kehitys-, ja investointiaste.

Lyhyen aikavälin toimien lisäksi Sanna Marinin (sd.) hallitus ratkaisee yhteiskunnallisia rakenteellisia ongelmia. Tämä on välttämätöntä hyvinvointivaltion säilyttämiselle. Osa toimista aiheuttaa kustannuksia lyhyellä aikavälillä, mutta kohentaa taloutta ja työllisyyttä tulevaisuudessa.

Asiantuntijoiden suositusten mukaisesti panostamme koulutukseen ja osaamiseen sekä tehokkaaseen tutkimus- ja investointipolitiikkaan. Uudistamme työllisyyspolitiikkaa pohjoismaiseen tapaan: edistämällä nuorten, osatyökykyisten ja ikääntyneiden työllisyyttä, kehittämällä oppisopimusjärjestämää ja lisäämällä työhyvinvointia. Hallitus toteuttaa myös perhevapaa-uudistuksen ja alentaa varhaiskasvatusmaksuja.

Opposition edustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) on nostanut esille muutamia rakentavia ehdotuksia, kuten etuuksien suojaosuuksien ja veroprosenttien tarkastukset.

Hallitus on valmis tarkastelemaan kaikkia julkista taloutta vahvistavia toimia tutkimustiedon pohjalta yhdessä opposition kanssa. Toivottavaa on, että myös oppositiolta löytyy valmiutta arvioida esimerkiksi kotitalousvähennystä ja listaamattomien yritysten osinkoverotusta ajantasaisten selvitysten tuoman tiedon valossa.

On mahdollista, että joudumme tekemään myös sopeutustoimia. Oleellista on, että niitä ei tehdä väärään aikaan, jotta emme leikkaa tulevaisuuden kasvun eväitä.

Joudumme nyt korjaamaan 2010-luvun mittavia koulutusleikkauksia entistäkin suuremmin panoksin. Paine sopeutustoimille vähenee, mitä paremmin onnistumme lisäämään työllisyyttä ja luomaan uutta kasvua kestävin ja oikeudenmukaisin keinoin.

Politiikassa on aina oltava tilaa myös arvovalinnoille. Leikkaukset, ihmisten hyvinvoinnin ja perusturvan heikentäminen ja haavoittuvimmassa asemassa elävien kurjistaminen ei ole vaihtoehto. Tästä ajattelusta on päästävä eteenpäin.

Talousvaliokunnan sd-edustajat: Kustannustuen kolmas kierros auttaa yrityksiä yhä laajemmin

Talousvaliokunnan sd-kansanedustajat pitävät tärkeänä, että lausuntokierrokselle lähtevää kolmatta kustannustukiesitystä kehitetään tiiviissä yhteistyössä yrittäjien ja freelancereiden kanssa, jotta tukeen olisi oikeutettu mahdollisimman moni koronasta kärsinyt toimija. Tuella on tarkoitus korvata yrityksille loppuvuoden 2020 ja alkuvuoden 2021 koronatappioita.

– Yksityiskohdat selviävät lausuntokierroksen jälkeen, mutta on erittäin tärkeää, että jatkossa tuki tavoittaisi entistä useamman toimijan ja tuen kohtaanto-ongelmiin on löydettävä ratkaisuja. Tätä edistää esimerkiksi se, että jatkossa tukea maksettaisiin vähintään 2000 euroa, vaikka yrityksen tuki olisi laskennallisesti jäänyt alle kyseisen summan, toteaa talousvaliokunnan sd-vastaava kansanedustaja Riitta Mäkinen.

– Pandemia on ajanut monia paljon työllistäviä toimialoja erittäin vaikeaan tilanteeseen. Tuen enimmäismäärä kasvaa nyt, mikä vastaa erityisesti isojen yritysten tarpeisiin. Yritys voisi saada tukea miljoona euroa, kun aiemmilla hakukierroksilla yläraja on ollut 500 000 euroa, muistuttaa kansanedustaja Matias Mäkynen.

– Harva uskoi viime keväänä , että pandemia tulisi jatkumaan yli vuoden vaikutuksiltaan näin massiivisina. Tapahtuma-ala on kärsinyt paljon rajoituksista. Kohdennettuja tukitoimija tarvitaan ja tätä keskustelua tulee jatkaa. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty tapahtumatakuuta. Sen avulla toimijat uskaltaisivat aloittaa kevään ja kesän tapahtumien suunnittelun, jos niistä aiheutuneita kustannuksia korvattaisiin, jos tapahtumaa ei voida koronatilanteen johdosta järjestää, toteaa kansanedustaja Hussein al-Taee.

– Yrittäjien, kuten meidän kaikkien, keskeisin toive on se, että pandemia hellittää ja yritystoiminta mahdollistuu. Siksi tulevina kuukausina on tärkeintä, että me kaikki kiinnitämme huomiota terveysturvallisuuteen. Siten ja rokotusten edetessä, voimme avata yhteiskuntaa ja kriisi vähitellen hellittää, sanoo kansanedustaja Tuula Väätäinen.

Jo kustannustuen toiseen vaiheeseen viime syksynä tehtiin muutoksia, jotta se saataisiin paremmin vastaamaan muun muassa tapahtuma- ja kulttuurialan tarpeita. Muutoksilla mahdollistettiin esimerkiksi tapahtuma-aloilla sellaisten ennakko- ja varausmaksujen huomioon ottaminen, mitä yritys ei tapahtuman peruuntuessa saa takaisin. Lisäksi palkkakuluista hyväksytyksi lisättiin myös toiminimiyrittäjien palkkakulut ja luovuttiin minimiliikevaihtorajasta. Tämän hetkisen arvion mukaan tapahtuma- ja kulttuuriala on saanut tukia yli 200 miljoonaa euroa, mutta moni alalta toimeentulonsa saanut on jäänyt kokonaan ilman näitä tukia, koska varsinaiset yritystoiminnan kustannukset ovat niin pienet, jotta se olisi mahdollistanut kustannustuen. Hallitus myönsi yksinyrittäjille ja freelancereille viime vuonna 2 000 euron koronatuen kuntien kautta. Yritystukien lisäksi tällä hetkellä joka kuukausi yli 20 000 yrittäjää ja freelanceria nostaa koronapoikkeuksena tehtyä yrittäjien työmarkkinatukea. Tämä sosiaaliturva haluttiin mahdollistaa yrittäjille ja freelancereille ensimmäisten koronatoimien joukossa viime keväänä.