SDP:n Riitta Mäkinen: Huoli julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydestä ja yksityisestä velkaantumisesta on aiheellinen

Hallituksen finanssipoliittinen linja ja elvyttävät tukitoimet saavat kiitosta talouspolitiikan arviointineuvoston tänään julkaisemassa raportissa. Neuvoston mukaan hallituksen toimet auttavat taloutta toipumaan kriisistä ja ovat perusteltuja myös ihmisten toimeentulon turvaamiseksi, työttömyyden hillitsemiseksi sekä tarvittavien koronatoimenpiteiden toteuttamiseksi. Neuvosto kantaa kuitenkin huolta julkisen talouden kestävyydestä pidemmällä aikavälillä. Tämän huolen jakaa myös talousvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd.):

– Hallituksen laatima julkisen talouden vahvistamisen tiekartta on askel oikeaan suuntaan. Arviointineuvosto toteaa, että hallitus on tehnyt kiitettävän määrän työllisyystoimia, mutta niiden vaikutusten kokonaisarviointiin on kiinnitettävä huomiota. Työllisyystoimia tarvitaan myös lisää ja niitä valmistellaan kehysriiheen. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä rakennetaan monin toimin. Se, kuinka hyvin niissä onnistutaan, määrittelee pitkälle myös sopeutustoimien tarvetta tulevaisuudessa, Mäkinen toteaa.

Mäkinen kuitenkin painottaa, että sopeutustoimien aika on vasta sitten, kun talouden ja työllisyyden toipuminen on kunnolla käynnistynyt. Ennenaikaiset toimet iskevät pahimmillaan kasvun edellytyksiin:

– Menoleikkaukset eivät voi olla ainoa toimenpide, vaan julkista taloutta voidaan vahvistaa monin tavoin. Esimerkiksi rakenteelliset uudistukset ja panostukset TKI-toimintaan sekä viennin edistämiseen ovat keskeisessä roolissa. Lisäksi veropohjaa tulee vahvistaa kestävällä tavalla ja tukkia selkeitä nykyjärjestelmässä olevia vuotoja. Yksi konkreettinen esimerkki on tasevapautuksen poisto. Se on täysin perusteeton, valtava tulopohjaa syövä mekanismi, Mäkinen toteaa.

Julkisen velan lisäksi arviointineuvosto ottaa kantaa kotitalouksien velkaantumiseen. Kulutusluottojen ja ylivelkaantuneiden määrä kasvaa yhä ja velat kertyvät yhä pienemmälle osalle kotitalouksia.

– Kotitalouksien velkaantumiseen tarvitaan järeitä toimenpiteitä. Ihmisillä tulee olla riittävästi apua ja tukea oman taloutensa hallintaan ja vaikeuksien ratkaisemiseen. Näitä keinoja ovat esimerkiksi positiivisen luottorekisterin käyttöönotto, sosiaalisen luototuksen laajentaminen kaikkiin kuntiin, henkilökohtaisen velkajärjestelyn uudistaminen, maksuhäiriömerkintöjen nopeampi poistuminen rekistereistä sekä talous- ja velkaneuvonnan resursseista huolehtiminen. Kannatan myös arviointineuvoston esitystä taloyhtiölainojen rajoittamisesta ja verosääntelyn tiukentamisesta, Mäkinen päättää.

Into ry:n blogi: Kuntavaalivaikuttamisen aika on nyt #kuntavaalit2021

Joka neljäs vuosi käytävät kuntavaalit ovat yksi tärkeimmistä väylistä vaikuttaa siihen, kuinka ja millä tavoin meidän jokaisen kotikuntaa kehitetään ja rakennetaan tulevina vuosina. Kuntapäättäjät käyttävät ylintä päätöksentekovaltaa. He ratkaisevat sen, missä määrin ja miten kuntien heikentyvä taloustilanne vaikuttaa palveluihin. Lautakunnissa ja valtuustossa tehdään merkittäviä päätöksiä, miten heikoimmassa asemassa olevista pidetään huolta, ja kuinka esimerkiksi etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan toimintaedellytykset turvataan.

Teillä kentän toimijoilla on vahva näkemys siitä, mihin asioihin kunnissa tulee vaikuttaa. Inton kuntavaalitavoitteissa onkin nyt kolme ydinteemaa, jotka ovat vahvasti nousseet esiin etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan kentältä. Teemoiksi nousivat ennaltaehkäisevän työn merkitys ja päihde- ja mielenterveyspalvelut, etsivän nuorisotyön laatu ja toimintaedellytykset sekä työpajatoiminnan turvaaminen laadukkaana lähipalveluna.

Meidän tärkeä tehtävä on välittää kaikille ehdokkaille tietoa toimintamme merkityksestä. Meidän tulee varmistaa, että ehdokkaat mahdollisesti valituksi tultuaan ymmärtävät, että kunnissa voidaan paikallisella päätöksenteolla lisätä haasteellisessa elämäntilanteessa olevien nuorten ja aikuisten hyvinvointia. Valtuutettujen on tärkeä tietää, miten voimme vähentää syrjäytymistä ja siitä aiheutuvaa inhimillistä kärsimystä sekä auttaa näitä ihmisiä löytämään oman polkunsa elämässä eteenpäin. Kuntatalouden kiristyessä on tärkeää tuoda esille toiminnan vaikuttavuutta myös taloudellisessa mielessä. Meillä on vahvaa näyttöä siitä, että etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan panostamalla voimme vähentää inhimillisen kärsimyksen ohella siitä aiheutuvia valtavia taloudellisia kustannuksia.  

Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan vaikuttavuutta on nostettava kevään aikana vahvasti esiin. Rakennemuutosten aikana on tärkeää, että kentän asiantuntemus oman kunnan tilanteesta ja oman kunnan tarpeista nousee esiin. Tätä tietoa tarvitsevat sekä kuntien virkamiehet että erityisesti tulevat luottamushenkilöt.  

Sanoittakaa ja kuvatkaa työtänne, olkaa yhteydessä ehdokkaisiin ja hyödyntäkää sosiaalista mediaa ennakkoluulottomasti. Into on koonnut työnne tueksi kuntavaalivaikuttamisen materiaalia, joka on meidän kaikkien käytettävissä.  

Nyt on aika nostaa kentällä olevaa asiantuntijuutta esille. Into tukee teitä tässä monin tavoin, mutta mikään ei korvaa sitä osaamista, joka teillä on oman kuntanne osalta. Tehkäämme vaikuttamistyötä rohkeasti, inhimillisesti ja yhdessä!

Blogi julkaistu alun perin täällä.

Ryhmäpuheenvuoro budjetin palautekeskustelussa 15.12.2020

Arvoisa puhemies

Yksi ensimmäisiä asioita, joita autokoulussa opitaan, on katsoa kauemmaksi. Jos tuijottaa tietä auton edessä, on ennakoiva ajo mahdotonta. On myös hyvä osata vaihtaa lyhyet valot pitkiksi. Vain näin voidaan reagoida äkillisiin tilanteisiin ja varautua tuleviin. Nämä yksinkertaiset opit pätevät myös nyt, kun talousarviota laaditaan kriisin keskellä tulevaan katsoen.

Täällä talousarviolla hallitus luo siltaa ja hallittua siirtymää kriisin jälkeiseen aikaan. Talousarvio sisältää kriisirahoitusta, jolla yhteiskunnan toiminta turvataan ja tuetaan niin kansalaisia kuin työllisyyttä ylläpitäviä yrityksiä ja työnantajia. Kriisin jälkeen meillä on kuitenkin oltava malttia. Sosialidemokraatit eivät halua rakentaa tulevaisuutta pikavoittojen varaan.

Luottamus on yhteiskuntaa kannatteleva voima. Meidän on varmistettava, että niin tavalliset suomalaiset kuin elinkeinoelämäkin voi katsoa tulevaisuuteen mahdollisimman rauhallisin mielin.

Toimivat peruspalvelut kunnissa ovat arjen turvallisuuden kulmakivi. Niistä hoitajat, opettajat, nuorisotyöntekijät ja kaikki ammattilaiset pitävät päivittäin huolta. Kriisin keskellä ihmisten hätä on suuri ja avuntarve valtava. Koronan hoitoon on oltava riittävät resurssit ja syntynyttä hoitovelkaa on korjattava välittömästi. Siksi hallitus tukee kuntia ensi vuonna 1.45 miljardilla eurolla. Hallitus turvaa myös järjestöjen, poliisin ja oikeuslaitoksen resurssit.

Arvoisa puhemies,

Vientiteollisuutemme on merkittävä suomalaisen talouden ja työllisyyden kivijalka.
Hallitus tukee teollisuuden kilpailukykyä ja uudistumista laskemalla sähköveron EU:n sallimaan minimiin jo ensi vuoden alusta, energiaintensiivisille aloille luodaan uusi määräaikainen sähköistämistuki ja väylämaksut puolitetaan.

Korona ei ole kestävä syy hyllyttää ilmastotavoitteita. Sosialidemokraatit ovat sitoutuneet ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Meille puhdas luonto, vesistö ja ilma ovat suojelemisen arvoisia asioita. Näemme kuitenkin, että ilmastoteot, kasvupolitiikka ja työllisyys tukevat toisiaan.

Globaalit markkinat ja suuret pääomat suuntautuvat jo kohti hiilivapaita energiamuotoja, kohti uutta teknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja. Suomalaisten yritysten on pysyttävä kehityksessä mukana, jotta vientiteollisuus nousee jaloilleen ja suomeen syntyy uusia työpaikkoja. Vihreä kasvu ja EU:n yhteinen elvytys ovat tärkeä osa pienen vientivetoisen Suomen tulevaisuutta. Suomi voi ja sen pitää olla osa globaalia ratkaisua.

Arvoisa puhemies,

Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä ei usko, että kestävä kasvu syntyy sosiaaliturvaa leikkaamalla, tuloeroja lisäämällä tai käpertymällä kansakuntana sisäänpäin. Hallitus ei leikkaa vuorotteluvapaata, ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja työttömien eläkkeitä Kokoomuksen tavoin.

Vaihtoehtobudjetissaan kokoomus kurittaisi kriisin keskellä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia suomalaisia, työttömiä ja opiskelijoita kohdentaakseen samalla miljardiluokan veronkevennykset erityisesti suurituloisimmille.

Toisin kuin perussuomalaiset, hallituksen talousarviossa ei vaadita EU:n yhteisen elpymispaketin kaatamista saati Itämeren ja vesistöjen suojelun, metsähallituksen retkeilyalueiden tai luonnonsuojelualueiden alasajoa.

Nämä opposition ehdotukset ovat juuri sitä auton puskuriin tuijottamista, jolla ei rakenneta uutta eikä edes säilytetä vanhaa. Kurjistamalla ei luoda kestävää kasvua, se syntyy vain osaamisen kautta. Siksi SDP:n ja hallituksen ratkaisu on investoinnit ja koulutus.

Oppivelvollisuusiän pidentäminen ja toisen asteen maksuttomuus on merkittävä uudistus, joka antaa jokaiselle nuorelle paremmat edellytykset kouluttautua ja työllistyä. Me panostamme varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatuun. Päivähoitomaksujen alentaminen 70 miljoonalla lisää kahden lapsen perheessä käytettävissä olevia tuloja jopa 2000 eurolla vuodessa. Työn vastaanottamisen helpottaminen on tutkitusti tehokas työllisyyskeino – ja paljon tehokkaampi sellainen – kuin saman rahan käyttäminen varakkaiden veroalennuksiin. Suomi nousee viimein Pohjoismaiden tasolle, kun vahvistamme työllisyyspalveluja ja lisäämme niiden vaikuttavuutta sekä käynnistämme kuntakokeilun.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen talousarvio on tulevaisuuteen katsova tasapainoinen kokonaisuus, joka uudistaa rohkeasti ja kestävästi talouttamme, luo kasvun edellytyksiä ja vahvistaa työllisyyttä. Se lisää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta heikoimmista huolta pitäen, se antaa kansalaisille turvaa ja toivoa. Tälle esitykselle sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä antaa varauksettoman tukensa.

Keski-Suomen teille 1,1 miljoonaa euroa

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on tänään päättänyt vuoden 2020 jakamattomasta varauksesta eli niin sanotuista joululahjarahoista. Valtiovarainvaliokunnan ja sen liikennejaoston jäsen, kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd.) riemuitsee Keski-Suomen 1,1 miljoonan euron potista:

– Pääsemme Keski-Suomessa korjaamaan maakunnan alempiasteista tieverkkoa, kevyenliikenteen väyliä ja siltojen kuntoa. Peruskorjauksilla parannetaan liikenneturvallisuutta ja henkilö- ja tavaraliikenteen sujuvuutta Karstulassa, Toivakassa, Saarijärvellä, Äänekoskella ja Keuruulla. Painotimme erityisesti maakunnassa korkealle priorisoituja hankkeita, joiden toteuttaminen voidaan aloittaa välittömästi. Nämä varat tulevat todella tarpeeseen ja niistä on syytä iloita, Mäkinen toteaa.

Mäkinen huomauttaa, että maakunnan edunvalvontaa on tehtävä tasapuolisesti. Keuruulla on odotettu vetoapua pitkään ja Mäkinen iloitseekin myös sen huomioimisesta:

– Keuruu on pitkään jäänyt paitsioon rahoituksellisesti, mutta nyt tämä kierre katkeaa. Keuruu saa kunnon potin, 350 000 euroa valtatie 23 Kolhontien liittymän parantamiseen. Se on osoittautunut äärimmäisen vaaralliseksi ja nyt asuinalueen henkilöliikennettä voidaan ohjata uudelleen, Mäkinen iloitsee.

Keski-Suomeen tulevat valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston alaiset määrärahat kokonaisuudessaan:

– Mt 58, päällysteen korjaus välillä Karstulan keskusta-Humppi, Karstula 200 000 €

– Mt 6181 Leppälahdenväylän kunnostus, Toivakka 50 000 €

– Mt 6304 Jkpp rakentamisen loppuun saattaminen, Lannevesi, Saarijärvi 300 000 €

– Äänekosken pankkisillan parantaminen, 200 000 €

– Vt 23 Kolhontien liittymän parantaminen, Keuruu 350 000 €                  

Velkaantuneiden auttamiseksi tarvitaan laaja työkalupakki – valiokunnan päätös pikavippisääntelyn jatkosta yksimielinen

SDP:n talousvaliokunnan vastaava, kansanedustaja Riitta Mäkinen on iloinen, että talousvaliokunta hyväksyi yksimielisesti jatkon määräaikaisille lakimuutoksille pikavippien 10 prosentin korkokatosta ja suoramarkkinoinnin rajoituksista. Mäkisen mielestä tarvitaan kuitenkin lisää työkaluja pikavippien aiheuttaman laajan velkaantumisongelman hoitamiseksi.

– Talousvaliokunta oli yksimielinen, että koronatilanteen jatkuessa alempaa korkokattosääntelyä tulee jatkaa mutta valiokunta piti myös tärkeänä arvioida, tarvitaanko pysyväisluontoisia muutoksia kuluttajaluottosääntelyyn – tavoitteena pysyvä korokokaton alentaminen. Myös tehokasta seuraamussääntelyä ja vanhojen, korkeakorkoisten luottojen saamista maltillisemman korkotason turvaavan sääntelyn piiriin tulee tarkastella jatkossa, Mäkinen toteaa.

– Ylivelkaantuneiden auttamiseksi tarvitaan laaja työkalupakilla, johon kuuluu sosiaalisen luototuksen laajentaminen kaikkiin kuntiin, maksuhäiriömerkintöjen nopeampi poistuminen rekistereistä sekä positiivisen luottorekisterin käyttöönotto ja talous- ja velkaneuvonnan resursseista huolehtiminen, Mäkinen listaa.

Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja määrä jatkaa kasvuaan. Nyt hyväksytty esitys on tarpeellinen  koronatilanteesta aiheutuvan taloudellisen ahdingon helpottamiseksi. Koronatilanne on näkynyt velkaneuvonnan tarpeen lisääntymisenä, kun lomautukset ja työttömyys ovat kasvaneet ja epävarmuus tulevasta painaa monia. Kaikki vaikutukset eivät vielä edes näy, sillä maksuhäiriöt tulevat viiveellä ja ihmiset pyrkivät sinnittelemään vaikeassa tilanteessa joskus liiankin kauan. – Pitkällä tähtäimellä on tärkeää, että pikavippikierteen syntymistä  ehkäistään paremmin ja ihmiset saavat apua tilanteeseen heti alkuvaiheessa. Sosiaalisen luototuksen ja Takuusäätiön palvelujen on oltava riittäviä, sillä ei ihmisiä voida jättää pikavippien varaan. Tarvitaan myös vastuuta kaikilta luotonantajilta, ja ihmisille lisää neuvontaa ja talousosaamista, Mäkinen päättää.

Oppositiolta puuttuu uskottava vaihtoehto hallituksen talouspolitiikalle

Oppositioryhmät ovat julkaisseet vuodelle 2021 omat vaihtoehtobudjettinsa, joita käsiteltiin tänään eduskunnan täysistunnossa. Kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd.) kiittää oppositiota keskustelunavauksesta pitäen niitä tärkeänä osana valtiopäivätyötä.

– Varjobudjetit auttavat kansalaisia hahmottamaan, mitä oppositio tekisi toisin. Linjaerot ovat selviä. Kokoomuksen vaihtoehto lupaa jälleen kylmää kyytiä nuorille, ikäihmisille ja pitkäaikaistyöttömille, sillä leikkaukset kohdistuvat toimeentulotukeen ja asumistukeen. Kokonaisuudessaan esitys leikkaa erityisesti kahden alimman tuloluokan tuloja, nostaen vastaavasti kahden suurituloisimman luokan. Hallituksen linja on päinvastainen.

Mäkinen kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei oppositiolla ole esittää realistista ja uskottavaa vaihtoehtoa hallituksen talouspolitiikalle, joka elvyttää kriisin keskellä, luo edellytyksiä kasvulle ja työllisyydelle sekä ihmisten hyvinvoinnille.

– Kokoomuksella oppositiopuolueena on totta kai tiettyjä erivapauksia budjettilaskelmissa. Pitkään hallitusvastuussa toimineelta puolueelta olisin kuitenkin odottanut kunnianhimoisempaa esitystä menojen ja tulojen yhteensovittamisesta, Mäkinen toteaa.

Suurimman oppositiopuolue perussuomalaisten esitystä Mäkinen pitää kuitenkin täydellisenä pettymyksenä ja kertoo, että sen pohjalta on lähes mahdotonta käydä edes keskustelua, sillä se ei sisällä minkäänlaisia laskelmia esitysten kustannuksista tai niiden vaikutuksista.

– Edes Perussuomalaiset eivät toteuttaisi 1,5 miljardin euron leikkauksia kehitysapuun, ei vaikka heillä olisi ulkoministerin salkku. Esitys on jo lähtökohtaisesti aivan älytön. Työllisyyden edistämistä he eivät huomioi lainkaan. He kritisoivat velan ottoa, mutta esittävät itse lähes saman verran alijäämää. Mielestäni perussuomalaiset aliarvioivat suomalaiset ja etenkin omat äänestäjänsä tehdessä näin löysiä heittoja, Mäkinen puuskahtaa.

Sähkönsiirtoyhtiöiden verovälttelyyn puututtava

Julkaistu alunperin 10.11.

Finnwatch on tänään julkaissut uuden selvityksen sähkönsiirtoyhtöiden verovälttelystä. Sen mukaan Suomi on menettänyt viimeisen viiden vuoden aikana Carunan ja Elenian verojärjestelyjen vuoksi 90 miljoonaa euroa verotuloja. Talousvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd.) vaatii, että hallitus ryhtyy välittömästi lainvalmistelutoimiin, kun verovälttelyyn puuttumista selvitetään hallitusohjelman mukaisesti.

”Lainsäädännön porsaanreiät on tukittava, kuten SDP esitti jo viime kaudella. On kestämätöntä, että luonnollisena monopolina toimivat, kansainvälisten pääomasijoittajien omistamat yhtiöt välttävät vuosittain kymmenien miljoonien eurojen verot. Ns. tasevapautus on erityisen ongelmallinen, sillä se antaa mahdollisuuden kiertää korkovähennysrajoitusta ja jatkaa aggressiivista verosuunnittelua”, Mäkinen toteaa.

Aggressiivisen verosuunnittelun sallimista perustellaan sillä, että se tukee investointihalukkuutta. Valtion taloudellinen tutkimuslaitos (VATT) on tutkinut perusteellisesti korkovähennysrajoituksen soveltamista ja todennut, ettei korkojärjestelyihin puuttuminen korkovähennysrajoituksella rajoita tai vaaranna investointeja.

”Verovälttely on talouden kannalta haitallista. Erityisesti pienet ja kotimaiset yritykset kärsivät kilpailussa suhteessa monikansallisiin yrityksiin. Lisäksi veropohjan aukot suosivat ulkomaista omistusta suhteessa kotimaiseen, kun pääomasijoittajat voivat välttää veroja Suomesta kertyneistä voitoistaan. On myös syytä huomata, että sähkönsiirtoyhtiöt ovat luonnollisia monopoleja ja jo sähkömarkkinalaki velvoittaa ne investointeihin ja takaa niiden tuoton”, Mäkinen alleviivaa.

Mäkinen korostaa, että esimerkiksi tasevapauksen kaltaista menettelyä ei tiettävästi käytetä missään muussa EU-maassa ja pitää erikoisena, ettei Suomessa aggressiiviseen verosuunnitteluun ole puututtu tiukemmin.

”Jo yksin tasevapauksen poisto hyödyttäisi kotimaisia yrityksiä ja vahvistaisi julkista taloutta. Ongelmat ovat olleet pitkään tiedossa ja niihin on puututtava tämän hallituskauden aikana”, Mäkinen summaa.

SDP:n Mäkinen iloitsee Nammo Vihtavuoren ja Puolustusvoimien kumppanuussopimuksesta

Puolustusvoimat on tänään puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) valtuuttamana allekirjoittanut strategisen kumppanuussopimuksen kahden ampumatarvikeyrityksen, Nammo Vihtavuori Oy:n ja Nammo Lapua Oy:n kanssa. Sopimuksella vakiinnutetaan Puolustusvoimien ja Nammo-konsernin kotimaisten yhtiöiden pitkään jatkunut yhteistyö. Kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Riitta Mäkinen (sd.) iloitsee panostuksesta keskisuomalaiseen puolustusteollisuuteen:

”Tämä päätös on tärkeä koko kotimaisen ampumatarvike- ja räjähdealan huoltovarmuuden kannalta, mutta se myös edistää keskisuomalaisen puolustusteollisuuden vahvistumista ja luo pohjaa hyville työllisyys- ja investointinäkymille Vihtavuoren osalta. Lisäksi sopimus tuo yleistä selkeyttä sumuisiin talousnäkymiin Keski-Suomessa”, Mäkinen kommentoi.

Puheenvuoro oppivelvollisuuden laajentamisesta täysistunnossa 3.11.

Arvoisa puhemies

16% ikäluokasta jää tällä hetkellä ilman toisen asteen tutkintoa. Se merkitsee vuosittain tuhansia uusia nuoria, joiden työllisyysaste jää noin 40 prosenttiin. Me kaikki tiedämme, että suomalaisen työelämän osaamisvaatimukset kasvavat ja matalan koulutus- ja osaamistason työt vähenevät eikä peruskoulututkinto enää riitä työelämässä pärjäämiseen. On selvää, että pelkän peruskoulun varassa olevien työllisyysaste tippuu entisestään, jos emme tee tarvittavia uudistuksia koulutusjärjestelmäämme.

Meidän on nostettava suomalaisten koulutus- ja osaamistasoa, jos haluamme saavuttaa työllisyystavoitteet ja varmistaa hyvinvointivaltion kestävän rahoituspohjan tulevaisuudessa. Suomi tarvitsee myös korkeakoulutettua työvoimaa enemmän, mutta aivan ensisijassa meidän on tähdättävä siihen, että jokainen suomalainen on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon. Tulevaisuudessa tarve myös kaksoistutkinnoille tulee kasvamaan, tarvitaan niin ammatillista osaamista kuin yleissivistystä.

Arvoisa puhemies

Keskustelu koulutusjärjestelmämme kehittämisestä vaikuttaa polarisoituvan turhankin helposti kahteen väitteeseen. Ensimmäisessä kerrotaan, ettei meillä ole varaa tehdä sitä. Toiseksi painotetaan, että olisi tärkeämpää panostaa varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen laatuun. Totean osaltani seuraavan.

Suomalainen peruskoulujärjestelmä oli valtaisa askel kohti koulutuksellista tasa-arvoisuutta ja suomalaisen sosiaalisen pääoman laajempaa yhteiskunnallista hyödyntämistä. Se on vielä tänäkin päivänä malli, jota ihaillaan kautta maailman.

70-luvulla uudistusta vastusti kokoomus väittäen ettei siihen ole varaa. He olisivat halunneet säilyttää mallin, jossa köyhien lapset menivät matalapalkkaisiin töihin ja varakkaampien lapset oppikouluun. Tuolloin puhuttiin tasapäistämisestä – tämäkin termi on tänään tässä salissa jo kuultu.

Tänä päivänä kyse on siitä, että toisen asteen koulutus itsessään – joko ammatillinen tutkinto tai lukion päästötodistus – on jo nyt tulevaisuuden peruskoulu. Tulevina vuosina  meillä on – vielä vähemmän kuin 50 vuotta sitten -varaa hukata osaamispääomaa, josta pienen maan menestyminen riippuu.

Suomessa on paljon keskituloisia vanhempia, joille ei tuota ongelmia maksaa lastensa oppivälineitä. On kuitenkin pakko kysyä, kuinka moni todella pitäisi hyväksyttävänä, että perusopetuksessa osa lasten koulunkäynnistä olisi sosiaaliturvan varassa? Mielestäni on  huolestuttavaa, että toisen asteen koulutuksen osalta moni vaikuttaa yhä näin ajattelevan.

Me emme voi asettaa varhaiskasvatusta ja perusopetusta vastakkain toisen asteen koulutuksen kanssa. Toista ei voida kehittää toisen kustannuksella. Tässä salissa ja sen ulkopuolella oppositio sortuu siihen toistuvasti. Tämä tietoinen älyllinen epärehellisyys on mielestäni surullista.

Sanna Marinin hallitus ei näin toimi , vaan päinvastoin se panostaa varhaiskasvatuksen laatuun, ryhmäkokoja pienennetään ja erityisen tuen tarpeessa olevien tukitoimia kehitetään – niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessakin. Tähän kohdennetaan myös merkittävästi taloudellisia resursseja – ja mitä kuntien taloudelliseen tilanteeseen ja viime hallituksen toteuttamiin koulutusleikkauksiin tulee – nämä rahat todella tulevat tarpeen.  Hallituksen panostukset koulutukseen ja osaamiseen kattavat kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta alkaen, jonka subjektiivisen oikeuden hallitus jo aiemmin palautti.

Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita vahvistetaan jokaisella koulutusasteella ja niihin säädetään sitovat mitoitukset. Oleellista on huomioida nykyistä paremmin oppilaiden yksilölliset tarpeet. Näin toimien moninaisiin ongelmiin pystytään puuttumaan jo varhaisessa vaiheessa.

Kansanedustajana peräänkuulutan tältä salilta kykyä ja tahtoa käydä laajempaa keskustelua koulutuspolitiikasta ja sen päämäärästä – aidosti tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän laajentamisesta. Edustaja Halla-Aholta minun on kysyttävä, onko peruskoulukin teille vain saavutettu etu, johon meillä ei ole varaa?

Pelkästään oppivelvollisuusiän nosto ei luonnollisesti riitä takaamaan sitä, että opinnot saatetan tutkintoon saakka. Uudistuksessa keskeistä on se, että jatkossa vastuu nuorista on aina yhdellä tietyllä taholla. Se tarkoittaa, ettei ns. siirtymä tai nivelvaiheessa nuorta yksinkertaisesti päästetä tippumaan opintojen, tuen tai ohjauksen ulkopuolelle. Tätä tarkoitetaan, kun puhutaan ns. saattaen vaihtaen periaatteesta. Uudistuksen olennainen osa on vahva tuki nuorelle koulupolun varrella.

Arvoisa puhemies

Oppivelvollisuusiän nosto ja maksuton toinen aste ovat tärkeä askel kohti todellista koulutuksellista tasa-arvoa, riittävää työllisyysastetta, kestävästi rahoitettua julkista taloutta sekä paremmin voivia suomalaisia nuoria. Toivottavasti tässä salissa voimme joku päivä katsoa taaksepäin ja todeta, että onneksi meiltä sentään löytyi rohkeutta tämä uudistus tehdä. Siitäkin huolimatta, että se on kokoomuksen perinteisten koulutuspoliittisten linjausten vastainen.

SDP:n Riitta Mäkinen: Autojen romutuspalkkion uudistaminen on elvyttävä ilmastoteko

Eduskunnan lähetekeskustelussa liikenne- ja viestintäministeri Harakan uusi lakiesitys henkilöautojen romutuspalkkioista ja sen saamisen edellytyksistä otettiin kiitoksin vastaan. Esityksen mukaan yksityishenkilö voisi saada romutuspalkkion vanhan romutettavan auton korvaamiseksi uudella autolla, sähköpolkupyörällä tai joukkoliikenteellä 1.12.2020 alkaen. Romutuspalkkiona myönnettävään avustukseen on varattu 8 miljoonaa euroa. Talousvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen, kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd.) kiittää Harakkaa odotetun lain erinomaisesta valmistelusta:

– Taloudellisen toimeliaisuuden ja työllisyyden edistäminen on tämän kriisin keskellä äärimmäisen haastava tehtävä. Samalla meillä on paljon työtä tehtävänä, jotta kasvu saatetaan myös ekologisesti kestävälle uralle. Tärkeän esityksen tavoitteena on elvyttää taloutta edistämällä uusien autojen myyntiä, lisätä liikenneturvallisuutta ja edistää liikennepäästöjen vähentämistä, Mäkinen toteaa.

Covid-19-pandemia on iskenyt talouteen poikkeuksellisen laaja-alaisesti ja hallitus on toimillaan tukenut yrityksiä ja elinkeinoelämää monin tavoin. Myös autoalalla huoli on suuri, sillä uusien autojen kauppa on vähentynyt noin 17 000:lla. Mäkinen korostaa, että autoala kokonaisuudessaan on merkittävä suomalainen työllistäjä ja toivoo esityksen tuovan piristysruiskeen myös tälle sektorille.

Autokannan uusiutumisen vauhdittaminen on tärkeää kulkuneuvojen energiatehokkuuden parantamisen ja vähäpäästöisten tai kokonaan päästöttömien autojen määrän lisäämisen kannalta. Suomen autokanta on tällä hetkellä keski-iältään Euroopan unionin vanhimpia.

– Mielestäni esitys on erinomainen esimerkki niin sanotusta positiivisesta kannusteesta myös suomalaisille kuluttajille kohti vähähiilisempää liikennettä. Toivon, että lain voimaan tultua sen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan niin, että tarvittavia täydennyksiä on mahdollista tehdä myöhemmin. Mielestäni väliaikaisesta menettelystä tulee tehdä pysyvä, Mäkinen lopettaa.