Koronatilanne jatkuu, ylivelkaantuneiden määrä kasvaa – pikavippien korkokattosääntelyä tulee jatkaa

SDP:n talousvaliokunnan vastaava, kansanedustaja Riitta Mäkinen vaatii pikaisesti esitystä pikavippien määräaikaisesti alennetun korkokaton jatkolle. Kattoa alennettiin viime kesänä 10 prosenttiin ja markkinointia rajoitettiin. Samalla vaadittiin maksuhäiriömerkintöjen nykyistä nopeampaa poistamista rekisteristä.

– Koronan aiheuttama ahdinko jatkuu ja tilapäinen laki on voimassa vain vuoden loppuun. Odotan pikaisesti uutta esitystä oikeusministeri Hendrikssonilta. Tuhannet jo valmiiksi velkaantuneet ihmiset ovat valtavissa ongelmissa, jos luottojen korot nousevat takaisin 20 prosenttiin. Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena tulee olla pysyvä ratkaisu, Mäkinen vaatii.

Luottojen suoramarkkinointi on edelleen kiellettävä ja valvontaa parannettava. Eduskunta on edellyttänyt tilanteen seurantaa. Mäkisen mukaan tässä ei välttämättä ole onnistuttu, sillä markkinointi on edelleen avointa ja aggressiivista.

– Suoramarkkinointia kohdennetaan edelleen jo ennestään pahoin velkaantuneille ja nimenomaan tilapäisen lakimuutoksen kustannuksella. Kertomatta jätetään, mitä tapahtuu sen rauetessa ja korkojen palatessa ennalleen. Tämä on täysin vastuutonta. Markkinointi on härskiä ja hyödyntää ihmisten epätoivoa, Mäkinen toteaa.

Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja määrä jatkaa kasvuaan. Alempi korkokatto on vain yksi keino, tarvitaan myös muita toimia. Pikavippikierteen syntymistä pitää ehkäistä paremmin. Mäkinen vaatii luotonantajilta vastuuta, sosiaalisen luototuksen lisäämistä ja neuvontaa.

– Samalla vaadin, että oikeusministeriö eduskunnan edellyttämällä tavalla valmistelee myös maksuhäiriömerkintöjen poistamista rekisteristä nykyistä nopeammin, kun vastuut on hoidettu. Se auttaisi ihmisiä paljon ja rohkaisisi myös aktiivisesti katkaisemaan velkakierteen, Mäkinen lopettaa.

Julkisten hankintojen strategialla edistetään taloutta, työllisyyttä ja reilua työelämää

Valtiovarainministeriö julkisti tänään Suomen ensimmäisen kansallisen julkisten hankintojen strategian. Strategia on valmisteltu valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton johdolla laajassa yhteistyössä hankintayksiköiden, asiantuntijoiden, kuntien ja valtionhallinnon sekä elinkeinoelämän edustajien kanssa. Vastuuministeri valmistelussa on ollut kuntaministeri Sirpa Paatero (sd).

Talousvaliokunnan jäsen Riitta Mäkinen (sd) on tyytyväinen, että julkisille hankinnoille saadaan viimein kokonaisuutta ohjaavat suuret linjat. Niillä voidaan nykyistä paremmin tukea taloutta, työllisyyttä, ehkäistä harmaata taloutta sekä edistää reilun työelämän tavoitteita.

– Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain noin 35 miljardia euroa ja sillä, kuinka niitä käytetään voidaan vaikuttaa ja edistää useita päämääriä. Pidän erittäin tärkeänä, että prosessit nopeutuvat ja hankintoja kehitetään kokonaisuutena. Hankintayksiköt tarvitsevat tukea ja työkaluja. Strategia ei vielä sisällä muutosesityksiä hankintalakiin, mutta niitä valmistellaan tarvittaessa, Mäkinen täsmentää.

Mäkinen pitää tärkeänä, että yhä useammilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet osallistua ja pärjätä tarjouskilpailuissa. Markkinoita pitää hyödyntää tehokkaammin ja reilummin. Hankinnoilla tulee edistää myös sosiaalisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja ja ehkäistä osaltaan harmaata taloutta. Mäkinen peräänkuuluttaa myös kunnilta vastuullisuutta.

– Kuntien hankinnoissa on vielä paljon parantamisen varaa. Kunnissa liikkuu valtavat rahat. Vastuuta ei kanneta, jos mennään sieltä missä aita on matalin. Hankinnoissa on otettava huomioon laajemmat vaikutukset ja tavoitteet, joita niillä voidaan edistää, Mäkinen lopettaa.

Kaipolan lakkautus surullinen esimerkki teollisuuden alasajosta

Kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd.) pitää UPM:n päätöstä lakkauttaa Kaipolan paperitehdas surullisena, mutta ennakoitavissa olleena päätöksenä. Vetoaminen sääntelyyn, verotukseen tai työvoimakustannuksiin on Mäkisen mukaan poliittista edunvalvontapuhetta. Hän katsoo, että todellinen syy sulkemisen takana on kysynnän supistuminen, kuten SCA:n Ortvikenin tehtaalla Ruotsissa, jonka tuotteiden kysyntä on pudonnut koronan myötä jopa 30%.

– UPM on tehnyt jo viime vuosikymmenen alkupuolella ratkaisun olla modernisoimatta Kaipolan tehdasta. Sama kosketti hetki sitten lakkautettua Säynätsalon vaneritehdasta, Mäkinen toteaa.

– Ratkaisu painopaperin kysynnän laskuun on ollut uudistumisen sijaan alasajo. Valtiovallan viimeaikaiset yritys- ja energiaverotusta koskevat ratkaisut, tuoreimpana esimerkkinä teollisuuden sähköveron alentaminen, ovat vahvistaneet kilpailukykyä. Myös työmarkkinaratkaisut ovat olleet erittäin maltillisia. Päätös on selkeästi seurausta pitkäjänteisestä strategisesta valinnasta olla panostamatta tuotekehitykseen ja uudistumiseen. Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon politikointi asialla on pikkumaista ja suoraan sanottuna lapsellista.

Mäkinen näkee, että tehtaiden lakkauttaminen on osaltaan seurausta Suomea pitkään vaivanneesta alhaisesta investointiasteesta. Mäkinen toivookin hallituksen ryhtyvän määrätietoisiin toimiin asian korjaamiseksi. Lisäksi Mäkinen peräänkuuluttaa vahvaa alueellista elinkeinopolitiikkaa, jolla tuetaan korvaavien työpaikkojen syntymistä.

– Toteutuessaan Jämsän irtisanomiset tarkoittavat, että Keski-Suomi on menettänyt muutamassa kuukaudessa 600 työpaikkaa pelkästään UPM:n päätösten seurauksena, Mäkinen summaa.

 – Kokonaisuutena tämä vaikuttaa tuhansiin ihmisiin ja heidän perheisiinsä. Nyt tarvitaan vahvaa yhteistyötä valtiovallan, Keski-Suomen elinkeinoelämän ja kuntien kesken, jotta Jämsä ja koko Keski-Suomi pääsevät koronapandemian hellittäessä kiinni uusille teollisuudenaloille kohdistuvaan vihreään kasvuun.

– Lopuksi haluan toivottaa voimia ja jaksamista Kaipolan työntekijöille ja heidän perheilleen.

Into ry:n blogi: Kaikille mahdollisuus omannäköiseen elämään

1990-luvun lama kosketti ikäluokkani lapsia ja nuoria monin tavoin. Pahimmassa tapauksessa molemmat vanhemmista jäivät työttömäksi. Talousvaikeuksien ohella lapsuutta saattoi varjostaa myös vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat. Kun kunnat samalla karsivat palvelujaan, moni lapsi jäi huolien, murheiden, ongelmien – mutta myös toiveiden ja haaveiden – kanssa täysin yksin. Koulussani oli paljon lapsia, jotka eivät voineet hyvin. Muistan isäni monta kertaa puhuneen siitä, että ketään ei saa jättää yksin, että apua tarvitsevia on autettava ja vastuu siitä on yhteinen. Hänen mukaansa tärkeintä oli säilyttää herkkyys nähdä ja tunnistaa toisen hätä ja auttaa, vaikka toinen ei sitä itse hoksaisi pyytää.

Kiinnostuin koulussa yhteiskuntaopista. Yksi tuolloisista opettajistani pani tämän merkille ja kannusti, haastoi pohtimaan yhteiskuntaa, sen rakenteita ja politiikkaa syvemmin. Hän samalla tavallaan osoitti minulle, etten ollut yhdentekevä ja että ajatuksillani oli merkitystä. Se tuntui hyvältä, sillä olin koulukiusattu ja melko yksinäinen. Kun myöhemmin ymmärsin, että minulle tärkeistä asioista päätetään joka tapauksessa – olin osallisena tai en – syntyi halu olla itse mukana vaikuttamassa. Lopulta politiikasta tuli keino suunnata omaa energiani rakentavalla tavalla eteenpäin. Ympärilläni oli muutamia aikuisia rohkaisemassa. Niinpä uskalsin ottaa kantaa ja tuoda omia näkemyksiäni esille. Ratkaisevassa asemassa olivat siis ne aikuiset, jotka jaksoivat kiinnittää huomiota ja tuuppia epävarmaa eteenpäin.

Tänä päivänä yhteiskunnassa on paljon lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat lähelleen välittäviä aikuisia. Mielestäni tehtävämme on tukea vanhempia ja perheitä, mutta tarvittaessa myös varmistaa, ettei kukaan nuori jää yksin. Moni ihminen etsii itseään ja polkuaan läpi elämän. Yhteiskunnassa on varmistettava, että jokaisella nuorella on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet löytää omat vahvuutensa, saada tukea ja ohjausta eteenpäin. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin nuoriin, joiden eväät elämään ovat jo lähtökohtaisesti heikot.

Inton puheenjohtajana olen ylpeä toimijakentästämme, joka tekee arvokasta työtä juuri näiden perimmäisten asioiden äärellä. Olen iloinen siitä, että monet hallitusohjelman kirjaukset tukevat yhteisiä tavoitteitamme. Näitä ovat erityisesti oppivelvollisuuden laajentaminen ja toisen asteen maksuttomuus, oppilashuollon ja nuorisotyön vahvistaminen, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen parantaminen sekä harrastustakuu. On tärkeää pitää kiinni siitä, että nämä toimet saadaan lainsäädännön kautta käytäntöön ja että niille varataan riittävästi resursseja. Koronakriisin aikana ja sen jälkeen on varmistettava, ettei 1990-luvun laman yhteydessä tehtyjä virheitä enää toisteta.

Jokainen meistä innostuu jostakin. Pidetään huolta, että kaikilla on mahdollisuus löytää ja toteuttaa unelmansa ja elää omannäköistä elämää.

Riitta Mäkinen
Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja

Alkuperäinen blogikirjoitus osoitteessa: https://www.intory.fi/uutiset/blogi-kaikille-mahdollisuus-omannakoiseen-elamaan/

SDP:n Mäkinen: Eduskunta alensi vihdoin pikavippien korkokattoa ja kielsi suoramarkkinoinnin

Tiedote 11.6.2020

Kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen Riitta Mäkinen iloitsee ja huokaa helpotuksesta: Eduskunta hyväksyi tänään hallituksen esityksen, jolla vakuudettomien luottojen korkokatto alennettiin kymmeneen prosenttiin ja aggressiivinen markkinointi kielletään. Asetus on voimassa määräaikaisesti vuoden loppuun.

– Tämän tärkeän asian kanssa on tehty paljon työtä, sillä oppositio vastusti lakia viimeiseen saakka. Koronakriisin aikana kotitalouksien rahantarve ymmärrettävästi kasvaa, mutta on täysin moraalitonta antaa kohtuuttoman korkealla korolla vakuudettomia luottoja tarjoavien yritysten käyttää tätä tilannetta hyväkseen, Mäkinen toteaa.

Asiantuntijat ovat vahvistaneet, että suoramarkkinointi on koronakriisin jälkeen lisääntynyt merkittävästi ja lainaa tarjotaan nimenomaan kriisin aiheutuvien tulonmenetysten, lomautusten ja maksuvaikeuksien ratkaisuun. Samalla tiedetään, että pikavipit syventävät ja pitkittävät entisestään pahoin velkaantuneiden ihmisten ongelmia.

– On selvää, että pulassa olevilla ihmisillä on ensi sijassa muita kestäviä keinoja ja palveluja tilanteensa ratkaisemiseksi. Siksi sosiaalinen luototus tulee valtakunnallistaa, talous- ja velkaneuvontaa lisätä ja turvata palveluille riittävät resurssit, Mäkinen vaatii.

Kotitalouksien ylivelkaantuminen on vakava ongelma, johon hallitus on sitoutunut tarttumaan. Mäkinen korostaa juurisyihin puuttumista. Tämän ohella monet yksinkertaiset lainsäädännön tarkistukset tuovat tilanteeseen helpotusta.

– Millään yksittäisellä lakiesityksellä ei valtavaa ongelmaa ratkaista, mutta pikavippien suitsemisella saadaan akuuttiin tilanteeseen kuitenkin tilapäistä helpotusta. Pidän tärkeänä, että maksuhäiriömerkinnät poistetaan rekisteristä suorituksen jälkeen huomattavasti nykyistä nopeammin. On täysin kohtuutonta, että ihmisiä rankaistaan pitkään ongelmista, jotka on asianmukaisesti hoidettu kuntoon, Mäkinen lopettaa.

Kansanedustaja Mäkinen: Suomalaisten palvelut ja yhdenvertaisuus sote-uudistuksen kärkinä

Tiedote 5.6.2020

Hallitus on saanut tavoiteaikataulussa valmiiksi tulevan sote-uudistuksen linjaukset. Tavoitteena on varmistaa kansalaisille yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut, nopeuttaa hoitoonpääsyä sekä vahvistaa perustason palveluja. Järjestämisvastuu integroidaan yhdelle järjestäjälle niin perus- kuin erikoissairaanhoidon että sosiaali- kuin terveydenhuollon osalta.

Kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd.) pitää hallituksen linjauksia lupaavina:

– Erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut muodostavat kokonaisuuden, jonka keskiössä on ihminen ja hänen tarpeensa. Kun hoito- ja palveluketjut ovat mahdollisimman sujuvia, ihmiset saavat tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti ilman pompottelua ja kohtuutonta odottelua, Mäkinen tiivistää.

Mäkinen pitää tärkeänä, että perustason palveluja vahvistetaan ja sote-palveluja kirjaimellisesti tarjotaan rinta rinnan.

– Meillä on paljon ihmisiä, jotka tarvitsevat sekä terveydenhuollon ja sosiaalipuolen palveluja. Moniammatillisesta yhteistyöstä on ympäri Suomen hyviä kokemuksia ja meillä Keski-Suomessa kehitystyössä ollaan jo pitkällä. Kun perustason palvelut ovat vahvoja, painopistettä voidaan siirtää raskaista ja kalliista palveluista ennakoivaan ja ennaltaehkäisevään työhön, Mäkinen toteaa.

Sote-maakunnat voivat jatkossakin täydentää sosiaali- ja terveyspalveluita ostopalveluilla, jos se on tarpeen riittävien ja yhdenvertaisten palveluiden järjestämiseksi. Marinin hallituksen sote-uudistuksessä tärkeää on julkisen sektorin kehittäminen ja ihmisten tarpeet.

– Kaikkia toimijoita tarvitaan, mutta edellisen kauden kaltaista markkinamallia ei missään tapauksessa viedä eteenpäin. Tällä kertaa varmistamme, että ihmiset todella asetetaan markkinoiden edelle, Mäkinen lopettaa.

Esitys lähtee lausuntokierrokselle 15. kesäkuuta ja eduskuntaan sen on määrä saapua tämän vuoden joulukuussa.

SDP:n Riitta Mäkinen: Hallitus ei halua toistaa 90-luvun laman virheitä – lisätalousarviosta turvaa lapsille ja nuorille sekä ikääntyneille

Tiedote 3.6.2020

Hallituksen vuoden 2020 neljäs lisätalousarvioesitys panostaa erityisesti lapsiin ja nuoriin, peruspalveluihin sekä koulutukseen. Lasten ja nuorten hyvinvointipakettiin kohdistetaan jopa yli 300 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien kautta lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan mm. mielenterveyspalveluihin, perheiden sosiaalipalveluihin sekä ennaltaehkäiseviin tukitoimiin panostamalla. SDP:n kansanedustaja Riitta Mäkinen iloitsee myös iäkkäiden palvelujen 60 miljoonan tukipaketista. Sillä vahvistetaan paitsi pitkäaikaishoidossa olevien palveluja, tuetaan myös omaishoitajia.

– Peruspalvelujen vahvistamisella vaikeassa kuntatalouden tilanteessa on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille. On erittäin tärkeää kiinnittää erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin. Koronan rajoitteet ovat kohdistuneet kovimmin juuri heihin, Mäkinen huomauttaa.

Mittava kuntapaketti on kokonaisuudessaan noin 1,4 miljardia euroa, odotettua huomattavasti suurempi. Kuntien kriittistä tilannetta huomioidaan kokonaisuudessaan eri tavoin. Tämä on Mäkisen mielestä välttämätöntä.

– Kriisituki on elvytyksen rinnalla tärkeässä asemassa. Koronan vaikutukset ovat valtavat ja ilman valtion vahvaa roolia uuden kasvun rakentaminen ei onnistu. Keski-Suomessa ja Jyväskylässä tuki otetaan ilolla vastaan. Sama koskee koulutuspaikkojen lisäämistä, Mäkinen kiittää.

Panostukset koulutukseen ja osaamisen tasoon luovat pohjaa kestävälle kasvulle ja kilpailukyvylle. Mäkinen korostaa lisäyksen merkitystä myös nuorten tulevaisuutta ajatellen. Korkeakoulujen aloituspaikkoihin tavoitellaan 4 800 lisäystä ja niihin kohdennetaan kertaluontoisesti 124 miljoonaa euroa.

– Panostukset hyvinvointiin ja ongelmien ennaltaehkäisyyn ovat nyt yksi hallituksen kärkitavoitteista. 90-luvun virheistä on otettava opiksi, sillä niihin ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti varaa, Mäkinen lopettaa.

Kansanedustaja Mäkinen: VT4 Hartola-Joutsan kunnostus viimein liikkeelle

Tiedote 2.6.2020

Kansanedustaja Riitta Mäkinen (sd.) on hyvillään siitä, että vuoden 4. lisätalousarviossa Keski-Suomen saavutettavuuden parantamiseen kohdistetaan 26 miljoonaa euroa. Kyseessä on yksi maakunnan kärkihankkeista.

– Perusparannusta on odotettu vuosikausia. Nelostien merkitys koko maan valtaväylänä, mutta myös Keski-Suomen maakunnan läpi kulkevana liikenneyhteytenä on suuri ja se tarvitsee vielä runsaasti investointeja. Sama koskee myös muuta tiestöä. Tässä vaiheessa rahoituksen varmistuminen on kuitenkin työvoitto, josta kiitos kuuluu ensinnäkin liikenneministeri Timo Harakalle, Mäkinen toteaa.

Investoinnin myötä maakunnan elinvoimaisuus lisääntyy, mutta Mäkisen mukaan nyt tehty päätös ei tule riittämään. Voimakasta elvytystä tullaan tarvitsemaan lisää:

– Maakunta on kokenut kovia. Tällä hetkellä lentoyhteydet ovat jäähyllä ja UMP ilmoitti juuri lopettavansa Jyväskylässä Säynätsalon vaneritehtaan. Tilanne ei ole kestävä. Maakunnan edunvalvonta edellyttää jatkossakin edustajien yhteistyötä. Odotamme ehdottomasti lisätoimia vielä kuluvan vuoden aikana. Valtiovarainministeriön on syytä suhtautua asiaan vakavasti, Mäkinen vaatii.

SDP:n kansanedustaja Riitta Mäkinen: Jyväskylälle ansaitusti 131 000 euron valtionavustus kestävän liikkumisen edistämiseen

SDP:n kansanedustaja Riitta Mäkinen iloitsee Jyväskylän saamasta potista, joka on yhteensä 131 000 euroa.

– Jyväskylä on tehnyt pitkäjänteistä työtä Suomen liikuntapääkaupunkina erityisesti liikunnan terveyshyötyjen tutkimuksessa ja ihmisten omaehtoisen liikunnan tukemisessa. Jyväskylän kaupunkistrategian keskeinen kärki on kestävän kehityksen edistäminen ja nyt saatu avustus tukee työmatka- ja vapaa-ajan pyöräilyä, jota kaupunki edistää parhaillaan, Mäkinen kertoo.

Avustus jakaantuu Jyväskylän kestävän kehityksen yhdistyksen, JAPA ry:n, ja Jyväskylän kaupungin kesken. JAPA ry saa 85 000 euroa kestävän liikkumisen edistämiseen ja urheiluseurojen liikkumisen ohjauksen kehittämiseen Jyväskylän alueella.

– Lisäksi Jyväskylän kaupungille myönnetään yhteiskäyttöautopalvelun kehittämiseen sekä liikkumisen ohjauksen vaikuttavuustutkimukseen yhteensä 45 975 euroa, mikä on hienoa, koska julkisen liikenteen kehittäminen on keskeinen osa kestävän kehityksen painopisteitämme, Mäkinen kiittelee.

SDP:n Mäkinen: Pikavippiyritykset eivät saa tavoitella voittoa hädässä olevien ihmisten kustannuksella

Tiedote 3.4.2020

Talousvaliokunnan jäsen Riitta Mäkinen kiittää hallitusta pikavippien suoramarkkinoinnin kieltämisestä. Suoramarkkinoinnin kieltämisen lisäksi hallitus valmistelee esitystä korkokaton puolittamisesta kymmeneen prosenttiin.

– Hienoa, että tähän asiaan reagoidaan nopeasti. On suuri huoli, että akuutin koronakriisin väistyttyä meillä on käsissämme valtava määrä uusia ylivelkaantuneita ihmisiä. On selvää, että kotitaloudet ja yritykset tarvitset lainaa ja rahoitusta, mutta pikavippien aggressiivinen markkinointi ja kohtuuttomat korot vain syventävät ahdinkoa, Mäkinen huomauttaa. 

Taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden tilannetta hallitus haluaa helpottaa myös lisäämällä ulosottolain joustavuutta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että velkojilla olisi mahdollisimman matala kynnys ottaa käyttöön esimerkiksi lyhennysvapaita kuukausia tai maksuaikojen myöhentämisiä. Pienten ja keskisuurten yritysten aseman helpottamiseksi hallitus esittää perintälakiin tilapäistä muutosta, jolla kuluttajasaatavien perintäkulujen enimmäismääriä sovellettaisiin myös yrityssaatavien perintään, kun velallisyritys on pk-yritys.

– Hallitus on osoittanut tahtotilansa olevan välttää tarpeettomat konkurssit ja auttaa kaikin mahdollisin keinoin yrityksiä ja kotitalouksia selviämään tästä kriisistä. Pikavippiyritysten häikäilemätön voitontavoittelu hädänalaiseen tilaan joutuneiden ihmisten kustannuksella on estettävä, Mäkinen alleviivaa.